Ihana mämmi on Suomen väärinymmärretyin ruoka ‒ se menee hukkaan jälkkärinä
Mämmi on terveellinen, ympäristöystävällinen ja helppo ruokaratkaisu, kirjoittaa MT:n verkkopäällikkö Terhi Pape-Mustonen.
Mämmi sopii vaikka aamupalaksi. Kuva: Kari SalonenMämmi on nykyajan väärinymmärretyin ruoka.
On ihmeellinen ajatus, että tymäkkää ja terveellistä mämmiä kannattaisi syödä ison pääsiäispäivällisen jälkiruuaksi.
Mämmi oli alunperin paastonajan ruokaa. Se on kasviperäistä ja sopi siksi uskonnolliseen puhdistautumiseen.
Maatiloilla mämmi on tarjonnut helpon ja säästäväisen keinon ruokkia väki. Kun kevättalvi koittaa, on ruuasta ollut harvoin ylitarjontaa.
Erityisesti mämmi sopi pitkään perjantaihin, jolloin ylimääräisiä askareita on vältetty. Mämmiä voi tehdä kerralla suuren erän ja syödä sen sitten kylmänä omaan tahtiin.
Tämän takia mämmi on terveellinen, ympäristöystävällinen ja helppo ratkaisu myös nykyisin. Sitä voi kaapata kaapista tarpeen mukaan.
Itse olen jaksanut lähteä sen ja kylmän kahvijuoman voimin lähteä monta kertaa kuntosalille. Eikä valipalan valmistamiseen kulu aikaa muutamaa sekuntia enempää, loraus maitoa mämmin sekaan riittää.
Ravitsemuksellisesti mämmi on hyvin vähärasvaista ja sisältää 5 prosenttia proteiinia. Hiilihydraatteja Saarioisten siirappisessa mämmissä on 33 prosenttia, joista sokereita yhdeksän.
Vielä terveellisempää on tietenkin sokeroimaton mämmi, joka saa makeutensa pelkästä imellyttämisestä. Mämmiä voi tehdä myös itse ruisjauhoista ja -maltaista.
Pääsiäisenä suosittelen syömään mämmiä aamupalaksi. Kun sen voimalla käy pilkillä, hiihtämässä tai kävelyllä, on ruokahalu saatu päivälliseen mennessä kohdilleen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
