Hyönteisistä saa rapsakkaa ruokaa
Hyönteisfarmilla voi tuottaa tehokkaasti ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Keväällä 2013 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO suositteli hyönteisiä osaksi ihmisten ruokavaliota. Suomessa aihe herätti vahvoja tunteita.
Kuva: Liina NiittymaaHyönteiset sisältävät paljon proteiinia ja kivennäisaineita. Niistä ei kuitenkaan saa kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja.
”Hyönteiset ovat olleet aina osa ihmisten ruokavaliota. Tälläkin hetkellä noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa syö hyönteisiä”, kertoo tutkija Lena Huldén Helsingin yliopistosta.
”Itse asiassa, suomalaisetkin syövät keskimäärin noin 400 grammaa hyönteisiä vuodessa. Niitä tulee omenoiden, salaattien, karkkien ja suklaan mukana.”
Huldénin mukaan ihmisillä on kolme syytä syödä hyönteisiä.
”Hyönteiset ovat terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja niitä voi tuottaa pienellä alkupääomalla.”
Hyönteiset ovat vaihtolämpöisiä, ja lähes kaikki niiden kuluttama energia kuluu proteiinin tuottamiseen. Yhdellä rehukilolla voidaan tuottaa jopa kymmenen kiloa heinäsirkkoja.
Tällä hetkellä Euroopan unioni ei ole kieltänyt hyönteisten myyntiä, vaan asia on kansallisen elintarvikesäätelyn piirissä.
Leena Huldénin mielestä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyönteisten myyntikielto on ajastaan jäljessä.
”Tällä hetkellä syötävät hyönteiset pitää kasvattaa itse. Minullakin on sirkkafarmi vaatehuoneessa.”
Yrittäjä Santtu Vekkeli aikoo perustaa hyönteisfarmin heti kun lainsäädäntö sen mahdollistaa.
”EU:lla on tavoitteena nostaa valkuaisomavaraisuutta. Hyönteiset olisivat mainio tapa nostaa sitä.”
Vekkelin mielestä hyönteisrehulla voisi myös nostaa Suomen valkuaisomavaraisuutta.
”Jotta suomalainen hyönteisrehu olisi kannattavaa, sen pitäisi olla halvempaa kuin amerikkalaisen soijan. Toisaalta silloin tuontikulut jäisivät pois”, Vekkeli pohtii.
EU:n tasolla Vekkeli kokee, että hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat pienet. Vastassa on yhdysvaltalaisen soija- ja lihatuotannon lobbariarmeija.
”Suomi voisi olla maailman kärkimaita hyönteisten tuotannossa. Muut maailman maat voivat ottaa mallia meistä”, Vekkeli innostaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
