Kuvassa huhtasieni. Sientä voi löytyä puutarhoista kasvamassa esimerkiksi katteella. Kuva: Pixabay
Sienestyskausi käynnistyi: Tunnetko kevään toisen ruokasienen, joka muistuttaa hieman korvasientä?
Korvasienen lisäksi keväällä voi poimia huhtasieniä. Ne voivat putkahtaa vaikka pihamaalle.
Korvasienen lakki on poimuttunut. Sen väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan. Kuva: Sanne KatainenKorvasienikausi on jo käynnistynyt Etelä-Suomessa.
Arktisten aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että se voi jatkua pohjoisessa jopa kesäkuulle.
”Ihan normaalivaihtelun sisällä kausi on tänä vuonna alkanut, etelässä jo satoa saadaan.”
Sienestämällä voi ansaita rahaa myös kevätkaudella. Partasen mukaan korvasieniä myytiin viime vuonna 6 679 kiloa.
”Määrä on vaihdellut 1 170 ja 18 550 kilon välillä vuosina 2010–2022.”
Luvuissa ei ole mukana suoramyynti tai kaikki torimyynti.
Korvasienen myrkyistä on varoiteltu viime vuosina ehkä enemmän kuin aikaisemmin. Partasen mukaan sen suosio ei kuitenkaan ole hiipunut.
”Sanoisin, että korvasienellä on vakiintuneet käyttäjät ja vuosittainen vaihtelu johtuu enemmän satovaihtelusta kuin kiinnostuksen hiipumisesta”, Partanen kertoo.
”Vuoden tai muutaman vanhat hakkuuaukot ovat hyviä paikkoja korvasienten etsintään.” Birgitta Partanen
Yhteensä Suomessa myyntiin päätyy arviolta miljoona kiloa sieniä eri kanavien kautta, Ruokavirasto kertoo.
Korvasienten osuus on tästä melko pieni. Sen kauppaantulomääriä jaotella ei jaotella tilastoissa alueittain.
”Vahva veikkaukseni on, että muiden sienten tavoin Itä-Suomi on tärkeintä keruualuetta myös korvasienille”, Partanen kertoo.
Korvasieniä löytyy yleensä paikoilta, joissa maanpinta on rikkoutunut.
”Vuoden tai muutaman vanhat hakkuuaukot ovat hyviä paikkoja korvasienten etsintään”, Partanen vinkkaa.
”Korvasienet kannattaa puhdistaa erityisen hyvin jo kerätessä, sillä jos hiekkaa siirtyy huonosti puhdistetuista jaloista koriin ja sienten poimuihin, on jälkikäteen puhdistaminen hyvin hankalaa tai mahdotonta.”
Sienten maku on niin herkullinen, että sitä ei kannata peittää mutkikkailla resepteillä, Partanen painottaa. Takuuvarmoja, yksinkertaisia reseptejä ovat kermainen korvasienikeitto tai -muhennos.
Kevään toinen suosittu ruokasieni on suomalaisille hieman tuntemattomampi huhtasieni.
Sitä löytyy erityisesti kulttuurimaisemista ja puutarhoista. Se saattaa kasvaa esimerkiksi hakekatteella.
Huhtasienen englanninkielinen nimi on morel, korvasienen false morel eli vale-huhtasieni. Ne muistuttavatkin ulkonäöltään hieman toisiaan.
Huhtasienen lakki on kartiomainen. Tarkat tunnusmerkit kannattaa aina varmistaa sienikirjasta ennen sienen poimimista.
Toisin kuin korvasientä, huhtasientä ei tarvitse ryöpätä.
Huhtasieni on maailmalla yleinen ja suosittu kauppasieni, mutta Suomessa sitä ei poimita myyntiin. Sitä poimitaan Kiinassa, Intiassa ja Keski-Euroopassa.
Korvasieniä löytyy tyypillisesti hakkuuaukoilta. Sienen jalka on tukeva ja harmahtavan valkea. Kuva: Marita WaenerbergKorvasieni
Korvasieni kasvaa yleisesti koko maassa ja sen tyypillistä kasvualuetta ovat hiekkapohjaiset metsämaat: kuivat mäntykankaat sekä tuoreet kuusikot.
Korvasieni sisältää runsaasti D-vitamiinia, seleeniä ja kuitua. Se on myös B3- ja B6- vitamiinin sekä kaliumin lähde.
Korvasieni on käsittelemättömänä hyvin myrkyllinen ja ennen ruuanvalmistusta sienet on huolellisesti keitettävä.
Sienet keitetään kahteen kertaan runsaassa vedessä (yksi osa sieniä ja kolme osaa vettä) vähintään viisi minuuttia kerrallaan.
Keittovesi vaihdetaan välillä ja sienet huuhdellaan hyvin molempien keittämisten jälkeen runsaassa vedessä. Korvasieniä keitettäessä on valmistustila tuuletettava hyvin. Keitto- ja huuhteluvesiä ei saa käyttää ruuanvalmistuksessa.
Lähde: Arktiset Aromit Ry
- Osaston luetuimmat
