Uutisanalyysi: Pikaruuan sisältö on salaisuus

Toimittaja Katja Lamminen selvitti pihvien alkuperää: lihan matka hampurilaisen väliin on usein yllättävän pitkä. Kuva: Kari Salonen

Harva tulee burgeria ahmiessaan miettineeksi, mitä se oikeasti sisältää.

Maaseudun Tulevaisuus selvitti asiaa lähettämällä kahdeksalle pikaruokaketjulle kyselyn raaka-aineiden alkuperästä (MT 24.7.2015).

Moni niistä vastasi puutteellisesti. Maailman suurin pikaruokaketju Subway ja kotimainen Picnic eivät suostuneet paljastamaan lainkaan lihojensa alkuperää.

Kuluttajaliitosta harmiteltiin, ettei laki velvoita ravintoloita kertomaan raaka-aineidensa tietoja.

Asiaa jalkauduttiin tivaamaan ravintoloista. Selvisi, että molemmat ketjut tuovat kanaa Thaimaasta. McDonald's, Rolls ja Kotipizza ilmoittivat tuovansa jonkin verran kanaa Brasiliasta.

Naudanlihaa ketjut toivat laajalti EU-alueelta. Vain Rolls kertoi käyttävänsä sataprosenttisesti kotimaista nautaa.

Kotimaisena itseään mainostanut Hesburger joutui myöntämään, että kaikesta sen ruoasta vain noin kolmannes on suomalaista, myös lihasta.

Myöhemmin kävi ilmi, että ketjun käyttämän naudanlihan kotimaisuutta mainostanut sinivalkoinen merkki oli kaikessa hiljaisuudessa muutettu muotoon "100% naudanlihaa". Sinivalkoisella mainostettiinkin ulkomaalaista.

MTK:n ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemi koki Hesburgerin pettäneen kuluttajat harhaanjohtavalla mainonnalla (MT 21.8.2015).

Kuluttajien kannattaa olla tarkkana ja seurata aidosti kotimaisuudesta kertovia merkkejä, joita ovat esimerkiksi Hyvää Suomesta ja Sirkkalehti.

Ruoassa kuluttajia kiinnostaa yleensä eniten lihan alkuperä. Kotimaista lihaa arvostetaan puhtauden ja tuotanto-olojen takia.

EU:n ulkopuolella eläimiin pumpataan antibiootteja terveyden ylläpitämiseksi. Lääkkeiden jatkuva käyttö johtaa superbakteerien kehittymiseen. Myös ihmisten sairauksien hoito vaikeutuu.

Joissain maissa tuotantoeläinten kasvua kiihdytetään hormoneilla. Ties mitä ne saavat aikaan kulkeutuessaan ihmiskehoon. Noh, naisille ei ehkä kasva partaa ja pojille tissejä, mutta joitain vaikutuksia mömmöillä saattaa kuitenkin olla. EU-alueelle ei tosin saa tuoda lihaa, jossa on hormonijäämiä.

Emme myöskään tiedä tarpeeksi tuotantoeläinten ja tehdastyöläisten kohtelusta maapallon toisella puolen.

Kaiken kukkuraksi on erittäin epäekologista lennättää lihaa jostain kaukaa.

Alkuperäkohun jälkeen Kotipizza lupasi siirtyä täysin kotimaiseen lihaan (MT 14.8.2015). Sen sijaan pitsapohjat tulevat Hollannista.

Hesburger puolestaan ilmoitti hylkäävänsä saksalaisen porsaan syksyllä. Vastikään kävi kuitenkin ilmi, että ketju käyttää yhä tuontipossua (MT 12.1.2016).

Huoltamoketjut sen sijaan suosivat suhteellisen paljon kotimaista (MT 28.8.2015). Jättiketju ABC:n listoilla on nykyään tarjolla vain ja ainoastaan kotimaista.

Myös kouluruoan alkuperä kannattaa kyseenalaistaa. Yleensä tieto ei ole näkyvillä ruokaloissa.

Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan kuntien tarjoaman ruoan raaka-aineista noin kaksi kolmasosaa oli kotimaisia (MT 12.8.2013).

Kaupassakin on syytä olla tarkkana. Elintarvikehuijauksesta voidaan puhua, kun pakkauksen sisältö ei vastaa mielikuvaa.

Ehkäpä räikein esimerkki on Pirkka-sarjan guacamoledippi, jossa on avokadoa 0,7 prosenttia. Vihreä mönjä on tehty väriaineilla, maissitärkkelyksellä ja keinotekoisilla aromeilla. Katso Kemikaalicocktail-blogin kirjoitus aiheesta.

Huijausta? Ehdottomasti. Ällöttävää? Kyllä.

MT:n selvitys kebabkioskien lihan alkuperästä (4.11.2011) paljasti, etteivät yrittäjät halua kertoa tai edes tiedä, mistä liha on peräisin. Kymmenestä ravintolasta noin viidessä vastaus oli epämääräinen. Markkinoilla saattaa siis olla niin sanottua harmaata kebablihaa, jonka tuotantoketju ei ole tiedossa.

Kebablihaa valmistetaan muun muassa Saksassa, jossa kohistiin vuonna 2013 hevosenlihan eksymisestä mystisesti naudaksi väitettyjen einesten sekaan. Lihaskandaali velloi myös Britanniassa ja Belgiassa.

Aina siis kannattaa tiedustella ruoan alkuperää ja äänestää halutessaan jaloillaan. Vain siten voi muuttaa maailmaa pala palalta. Tai tässä tapauksessa annos annokselta.