Ruoka

"Kuluttajat on ihan pulassa", kommentoi Luken tutkija Oatlyn hyökkäystä maitoa vastaan

Kuluttajat ansaitsevat tietoa ruuan päästöistä, mutta ongelma on, että tieteellisestikään tieto ei ole kypsää, vaan täydentyy koko ajan, sanoo Juha-Matti Katajajuuri.
Kuvakaappaus mainoksesta / Kuvitus: Juho Leskinen
Oatly väittää mainoksessaan, että suomalaiset juovat liikaa maitoa ja aiheuttavat siten kasvihuonepäästöjä.

Ruotsalainen kaurajuoman valmistaja Oatly hyökkää Helsingin Sanomien koko etusivun mainoksessaan 26.10. voimakkaasti lehmänmaitoa vastaan ja esittää useita väitteitä maidon kasvihuonekaasupäästöistä. Sen mukaan ruotsalainen kaurajuoma on ilmastoystävällisempää kuin suomalainen maito, eikä maitoa enää tarvitse juoda ravitsemuksen takia, koska on ilmaston ja terveyden kannalta parempia vaihtoehtoja.

Oatly jakaa lokakuun lopussa suomalaisten alakoululaisten vanhemmille, kouluille ja päättäjille 250 000 kirjasta, jossa se kumoaa kaksikymmentä väittämää maidosta, "maitomyyttiä".

Luonnonvarakeskuksen (Luken) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri pitää Oatlyn räväkkää kampanjaa Suomelle vieraana.

"On haastavaa, että koko ajan tulee tiedepohjaista tietoa, joka sekin saattaa joskus näyttäytyä ristiriitaisena. Kun yritykset tuovat oman lusikkansa soppaan, niin kuluttajaraukat ovat ihan pulassa, kun tulee niin monenlaista viestiä eri suunnista. Vaikka yritykset tähdentäisivätkin, että heidän tietonsa on tieteellistä", Katajajuuri arvioi.

Hän lisää, että osalle kuluttajista voi tulla voimaton olo ja osa kuluttajista puolestaan saattaa voimaantua, kun näkee maailmankäsitystään vastaavan viestin.

"Kuluttajat ansaitsevat tietoa, mutta tieteellisesti kaikki ei ole kypsää."

Katajajuuri tarkoittaa, että tieto täydentyy kaiken aikaa ja on paljon tieteellisiä tietoaukkoja. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa monta tekijää ja laskentamenetelmät ja -mallit kehittyvät.

"Esimerkiksi sitä, sijaitseeko maatila turvemailla, ei oteta huomioon elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskennassa, vaikka sillä voi olla suuri vaikutus. Eikä vastaavasti sitäkään, että osa nurmista saattaa päinvastoin sitoa hiiltä."

"Kahden, kolmen vuoden päästä, kun laskentamallit ovat kehittyneet, elintarvikkeiden hiilijalanjälkiarviot voivat merkittävästi muuttua."

Luken uudessa hankkeessa aletaan kehittää elintarvikkeiden hiili- ja muiden ympäristöjalanjälkien laskentaa ja viestintää. Siihen on sitoutunut yli 20 yritystä Suomessa.

Oatly väittää mainoksessaan, että meijerit ovat kieltäytyneet merkitsemästä hiilijalanjälkeä pakkauksiinsa. Katajajuuren mukaan se ei välttämättä johdu siitä, että jälki olisi suuri, vaan siitä, että meijerit ymmärtävät, ettei asia ole yksiselitteinen. Maidon kasvihuonepäästöjä on Katajajuuren mukaan tutkittu ehkä eniten maailmassa.

"Ei lähdetä sohimaan ennen kuin on tarkat, yhdenmukaiset speksit."

Tutkijat kipuilevat saman asian kanssa.

"Meiltä pyydetään tuloksia, ja me hikoillaan, miten pitkälle voi viestinnässä voi mennä. Tämä on tosi kinkkinen asia."

Kaurajuomien päästöistä on vähän tieteellisesti julkaistuja tuloksia, minkä vuoksi maidon ja kaurajuoman vertailu on tiedepohjaisesti vaikeaa. Katajajuuren mukaan on kuitenkin viitteitä siitä, että kasvijuomien ilmastotaakka saattaisi olla maitoa pienempi.

"Mutta tuskin maitotaloudesta Suomessa ollaan luopumassa. Suomalaisen ruuantuotannon suhteellinen etu on, että meillä nurmi kasvaa ja on kilpailukykyinen eurooppalaisen kanssa. Jos nurmentuotantoa olisi nykyistä paljon vähemmän, se voisi lisätä ruuan tuontia. Ellei sitten pystyttäisi kehittämään lisää sellaisia kasveja, jotka viihtyisivät meidän kasvukaudessamme, myös pohjoisemmassa Suomessa."

Lue myös:

Ruotsalainen Oatly kritisoi suomalaisten maidonjuontia laajassa kaurajuomakampanjassa – maidon mustamaalaaminen ihmetyttää somessa

MT ei julkaissut Oatlyn maidontuotantoa moittivaa mainosta

Oatly vastaa maitomyytit-kohuun: kyseessä on keskustelunavaus

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Löytyvätkö nämä tuotteet ostoskoristasi? K-ryhmä listasi ensi vuoden 15 nousijaa

K-ryhmän myynti osoittaa selvin luvuin kotimaisen suosion kasvun korona-aikana

Neljän ruokayrityksen vientirinki oli tammikuussa jo lähtökuopissa Hongkongiin – "Nyt odotamme Kiinassa uudenvuoden juhlinnan päättymistä", sanoo Snellmanin vientivastaava

Söin täällä: Suomalainen hevonen tekee viimeisen palveluksensa herkkusuun lautasella