Ruoka

"Olemme monen mielestä pahiksia, mutta on ekoteko olla karjatila" – Ruoka Akatemiassa otettiin kantaa lihansyöntiin

Kansanedustaja ja lihantuottaja Anne Kalmaria harmittaa, että ruokakeskustelussa vedotaan usein globaaliin näkökulmaan, vaikka Suomen tuotanto-olot ovat ihan omanlaisensa.
Lari Lievonen
Pohjoisessa Suomessa tuotanto-olot soveltuvat lihantuotantoon.

Syö vähemmän ja mieti, mitä syöt. Jos syöt lihaa, valitse kestävästi tuotettu suomalainen liha, valistaa kansanedustaja Anne Kalmari, joka on myös lihantuottaja Keski-Suomesta.

Ota ruokavalion pohjaksi kasvituotteet ja muista myös vilja ja villi kala. Syö lihaa vain kerran viikossa ja vähennä myös maitotuotteita, neuvoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Valitse suomalaista ruokaa. Jos jokainen meistä käyttää vuodessa kymmenen euroa enemmän suomalaiseen ruokaan, saamme 15 000 työpaikkaa lisää elintarvikeketjuun, kannustaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Tiedämme, miten ruoka on tuotettu Suomessa ja meillä nurmipohjaisella karjataloudella on suhteellista etua, joten syö sekä pihviä että kauraa, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Kauraa entistä enemmän, pihviä vähemmän, mutta satsaa laatuun ja luomuun, peräänkuuluttaa tietokirjailija Helena Petäistö.

Ruoka Akatemian seminaari Pihviä vai kauraa? haki torstaina vastauksia siihen, miten voisi syödä vastuullisesti. Tilaisuuden juontaja Helena Petäistö toi terveiset toisesta asuinmaastaan Ranskasta, missä ihmiset elävät syödäkseen ja herkuttelu on jopa tärkeämpää kuin rakastelu.

Petäistö nostaa Suomen valteiksi kylmien vesien kalat, marjat, sienet ja yrtit. Hän patistaa suomalaisia ottamaan mallia Tanskasta ja parantamaan makutottumuksia jo pienestä pitäen. Ruoka on tärkeä osa matkailua, mutta jos maaseutu autioituu, ei tänne sitten tule kukaan.

”Suomesta tunnetaan yksi asia eli se, että me olemme pohjoisessa oleva kylmä maa. Monesti se on este, mutta se kannattaisi kääntää eduksi”, Petäistö patistaa.

Rohweder ilmoittautui ruualla herkuttelijaksi, mutta toi esiin, että kestämätön ruuantuotanto on suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Hän muistutti, että vaikka hävikistä ja kuljetuksista puhutaan paljon, niin ruokahävikin osuus ruuan ilmastovaikutuksista on vain neljä ja kuljetusten osuus seitsemän prosenttia. Lihan osuus on 45 ja maidon 20 prosenttia.

”Keskeisintä on vähentää lihan ja maitotuotteiden tuotantoa ja osuutta ruokapöydässä”, Rohweder linjaa. Hän viittasi myös maan raivaamiseen soijan ja palmuöljyn tuottamiseksi tuotantoeläinten tarpeisiin ja huomautti, että meillä maatalouden ilmasto-ongelma on turvepellot, joita on kymmenen prosenttia peltoalasta, mutta ne aiheuttavat 60 prosenttia ilmastopäästöistä.

”WWF ei käske lopettamaan lihan syöntiä, mutta suosittaa vähentämään.”

Anne Kalmaria harmittaa, että esiin otetaan aina globaalit näkökulmat, vaikka ne eivät koskisi Suomea. Täällä monien kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty, viljaa ei pakkotuleennuteta glyfosaateilla ja metsäkatoa syntyy eniten rakentamisen eikä pellonraivauksen seurauksena.

Kalmarin ohje on, että söisimme lihaa vähemmän ja harkitusti. ”Toivoisin, että kannustaisimme yhdessä valitsemaan suomalaisen kestävästi tuotetun lihan.”

Kalmarilla on kirjaimellisesti oma lehmä ojassa. Hän viljelee pohjoisessa Keski-Suomessa luomutilaa, joka kasvattaa naudanlihaa. ”Olemme monen mielestä pahiksia, mutta on ekoteko olla yksi harvenevista karjatiloista. Meidän ylämaannaudat laiduntavat vapaina kesät talvet eivätkä syö muualta tuotua rehua. Samalla viljelymaisema pysyy avoimena. On kiva, kun ihmiset pysähtyvät kuvaamaan emoaan imeviä vasikoita.”

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola muistuttaa, että omavaraisuus ja kansainvälisyys eivät ole vaihtoehtoja, vaan molempia tarvitaan. Vahva kotimainen maatalous on välttämätön, jotta kriisiaikoinakin pärjätään.

”Meillä riittää vettä, joten ei viedä sitä muilta. Suota meillä on kolmasosa maasta ja siellä on mittavat typpivarannot, niitä voi hyödyntää. Lähtökohtamme ovat erilaiset kuin muissa maissa”, Pietola huomauttaa.

Pietola muistuttaa myös, että Suomen oloissa kaikki ei kasva. Palkokasvejakaan ei voi kasvattaa pellossa joka vuosi, vaan välillä pitää viljellä nurmea, jota vain karja pystyy hyödyntämään. ”Omavaraisuusratkaisu on tuottavat nurmet ja niihin pohjautuva ruuantuotanto.”

Lue myös:

Ympäristöasiantuntija Annukka Valkeapää haluaisi lihan hinnan kymmenkertaistuvan: "Ei ole järjen hiventä, että liha on saman hintaista kuin vaikka soijapavut"

MTK:n Juha Marttila yllättää: Suomen ei tarvitse tavoitella sataprosenttista omavaraisuutta ruuantuotannossa

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseudun yrityksille on nyt tarjolla monipuolisia kursseja ruokamatkailuun – kevään maksuttomissa Gastropajoissa on vielä hyvin tilaa

Näillä kahdella perustuotteella saat ruokavalioosi roimasti lisää terveellistä täysjyvää

Jo yksi viinilasi päivässä voi aiheuttaa rintasyövän, varoittavat syöpäjärjestöt – "On välttämätöntä, että Suomessa jatketaan säännöllisiä alkoholiveron korotuksia"

Osaatko käyttää maa-artisokkaa ja mustajuurta? Tässä vinkit, miten saat niistä hienot herkut