LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ruoka

Suomalaisilta vahva viesti tuleville valtuustoille: Kotimaista ruokaa sairaaloihin! – Sote voi viedä pienten kuntien keskuskeittiöt

Sote-uudistus keskittää ruokapalveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon ruokapalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.
Timo Filpus

Suomalaisilla on ainakin yksi selkeä viesti tammikuussa valittaville hyvinvointialueiden valtuustoille: Tulevien hyvinvointialueiden on syytä tarjota kotimaista ruokaa.

Näin vastasi 84 prosenttia suomalaisista MT:n teettämässä kyselyssä. Seitsemän prosentin mielestä kotimaiseen ruokaan ei tarvitse keskittyä ja yhdeksän prosentin mielestä asialla ei ole väliä.

Asia tulee jossain vaiheessa valtuustojen pöydälle, sillä ne joutuvat päättämään sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä tarjottavasta ruuasta.

Sote-yksiköiden ruokapuoli siirtyy kunnilta hyvinvointialueiden hallintaan samaan tapaan kuin sairaalat tai terveyskeskukset.

Tulevia alueita eivät kuitenkaan sido kuntien päättämät arvot tai tavoitteet esimerkiksi lähiruuasta tai kotimaisista raaka-aineista. Niistäkin päättävät valtuustot.

Hyvinvointialueista tulee mittavia ruuan ostajia. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella tarjotaan yli viisi miljoonaa ateriaa vuodessa.

Uudet hyvinvointialueet mylläävät kuntien ruokahuoltoa aika lailla. Yksinkertaisimmillaan terveyskeskuksen keittiö ja sen työntekijät siirtyvät suoraan terveyskeskuksen mukana hyvinvointialueelle.

Vaikeampi yhtälö on kunnissa, joissa keskuskeittiö tekee ruokaa sekä kouluille ja päiväkodeille että sote-yksiköille. Hyvinvointialue voi viedä osan työntekijöistä sekä sote-yksiköiden ruuat.

Lain mukaan työntekijä siirtyy hyvinvointialueelle, jos työstä yli puolet on sote-työtä. Kunnissa tehdään parhaillaan selvityksiä siirtyvistä työntekijöistä.

Valmistettavien annosten määrän väheneminen voi nostaa yksikköhintoja ja viedä pohjan keittiön kannattavuudelta.

Kuvio huolettaa erityisesti pieniä kuntia.

"Ne pelkäävät, että menettävät omat keittiönsä. Jos henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen yhteiseen keskuskeittiöön ja kapasiteettia jää käyttämättä, voi käydä niin, että koulunkin ruoka tulee yhteisestä keittiöstä", soteuudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari sanoo.

Laki estää kuntaa myymästä ruokaa hyvinvointialueelle tai päinvastoin ilman kilpailutusta.

Siksi edessä on ruokapalvelujen yhtiöittämisiä ja keskittymistä isompiin yksiköihin. Kuntien ja hyvinvointialueen yhdessä omistama yhtiö voi tuottaa palvelua omistajilleen ilman kilpailua.

Hakari arvioi, että yhtiöittämisiä nähdään eri puolilla Suomea.

"Veikkaan, että jokaisen alueen ympärillä on lopulta yksi tai useampi yhtiö."

Hakari muistuttaa, että keskittyminen voi laskea kouluruuan aterioiden yksikkökustannuksia.

Toisaalta kunnan mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi hankintoihin oman kunnan tuottajilta vähenee.

MT:n kyselyssä kaikki vastaajaryhmät kannattivat laajasti keskittymistä kotimaiseen ruokaan.

Maaseutumaisissa kunnissa kannatus nousi lähes 91 prosenttiin.

Kokoomusta äänestävistä kotimaista kannatti 78 prosenttia ja keskustaa äänestävistä 90.

Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri. Siihen vastasi 931 vastaajaa. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Alan toimijat odottavat päätöksiä, sillä aikaa on nyt yksi vuosi.

"Kun ei ole päätöksiä, henkilöstöstä tuntuu tällä hetkellä vaikealta. Tiedetään, että työ jatkuu, mutta ei sitä, missä puitteissa", Porvoon tilapalvelujen vt. toimitusjohtaja Leila Korhonen kertoo.

Porvoossa ruokahuollon puolella on siirtymässä 24 henkilöä ja kaksi keittiötä.

Korhonen muistuttaa, että hyvinvointialue voi kilpailuttaa ruokapalveluita vapailla markkinoilla.

Monilla isoilla paikkakunnilla yhtiöittämisiä on jo tehty.

Tampereen seudulla toimii Voimia, joka valmistaa kolmessa keittiössä noin 2,3 miljoonaa sote-ateriaa vuodessa.

"Sairaanhoitopiiri omistaa Voimiasta vajaan 20 prosenttia. Se siirtyy lain mukaan hyvinvointialueelle", Voimian sote-hankkeen johtaja Sanna Liljaranta sanoo.

Pirkanmaalla yhtiöt ovat mukana hyvinvointialueiden valmistelussa.

Paljon päätöksiä puuttuu vielä.

"Jos päätökset tulevat nopeasti, voidaan muutos tehdä hallitusti. Kun tulee 1. tammikuuta 2023 ja pitäisi potilaalle saada oikeanlainen aamupala, niin silloin se muutos on hyvin konkreettinen", Korhonen miettii.

Lue myös:

Uusilla sote-alueilla suuria eroja valmistelussa – toiminta alkaa aikataulussa, ministeriössä uskotaan: "Kiire tulee"

Pääkirjoitus: Aika valita oma ehdokas

MT-gallup: Äänestysaikomus aluevaaleissa vahvistunut syksystä – perussuomalaisten kannattajat erottuvat vähäisemmällä äänestysinnolla

Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-ryhmä tuo kauppoihin amerikkalaisen kasvipohjaisen ruokatuotesarjan, joka on noussut Britannian ykköseksi

Onko raha tiukassa? Kokeile Lottaruokaviikon pula-ajan reseptejä

Suomi mukana ensimmäisen kerran kansainvälisessä ruokakampanjassa – Pro Luomu sai EU:lta yli miljoona euroa luomutuotteiden menekin edistämiseen

Tiedätkö, mikä oleellinen ero on myymälässä olevalla Leipomolla ja Leipämöllä?