Mallaskosken panimo työllisti 1950-luvulla jopa 150 ihmistä. Valmistus taukosi 1964 Hartwallin omistuksessa ja koko toiminta 1965. Kuva: Juhani Walleniuksen arkisto
Panimo hankki olueensa villihiivan kosken kuohuista – Mallaskosken panimo juhlii nyt tasavuosia, vaikka välillä toimintaan tuli tauko
Mallaskoski oli jo vaipua muistojen kuohuihin, kunnes se heräsi uuteen iskuun. Koronarajoituksista huolimatta juhlavuoden suunnittelut ovat pitkällä.
Mallaskosken uudelleen perustaneiden kuuden miehen joukossa oli nykyinen panimomestari Jyri Ojaluoma, jonka oppi-isänä oli alkuperäisen panimon perustajan pojanpoika, panimoinsinööri Juhani Wallenius. Panimoa laajennettiin kolmisen vuotta sitten lisäämällä käymistilaa. Vuonna 2019 tuotantomäärä oli noin 450 000 litraa. Kuva: Aniko LehtinenSata vuotta sitten perustettu Mallaskosken panimo suunnittelee täysin tynnyrein ensi kesän festivaaleja, jotka jouduttiin perumaan tammikuussa koronarajoitusten takia.
”Katsomme toiveikkaana kohti normaalia kesäkautta, kunhan rokotukset ja muut toimet nyt vain purevat koronaepidemiaan. Tämä on meille juhlavuosi, johon on suunnitteilla monia asioita”, kertoo panimomestari Jyri Ojaluoma puhelimeen ajaessaan Helsingin-palaverista kohti Seinäjokea.
Ravintolarajoitukset vaikuttivat viime vuoteen merkittävästi myös panimoteollisuuteen, kun oluthanat pistettiin kiinni. Esimerkiksi Mallaskosken oma panimoravintola toimii edelleen tilauspohjaisesti.
”Meillä tuotanto on normaalisti noin puoli miljoonaa litraa. Viime vuonna siihen tuli 20 prosenttia miinusta.”
Ojaluoma kertoo esimerkiksi tammikuun Panimofestivaalin siirtyneen rajoitusten tiukennuttua.
”Itsekin festarin toimikunnassa mukana olevana totesimme, että puoleen rajoitetulla osallistujamäärällä olisi vielä voitu mennä, mutta määrää olisi pitänyt siitäkin vielä laskea.”
Keväällä 2020 toimintaa piti sopeuttaa. Nyt työ panimolla jatkuu Ojaluoman mukaan koronavaikeuksista huolimatta ennallaan.
”Koronatukieuroja on saatu avuksi, ei kuitenkaan mitään sataa tuhatta. Panimon investoinnit ja tilat on jo onneksi ehditty maksaa pois.”
Panimon valmistamien oluiden perusta on 1920-luvulta saakka valmistetuissa lageroluissa ja niiden kotimaisessa viljapohjassa. Vaaleat ja tummat lagerit ovat pysyneet valikoimissa halki vuosikymmenten.
Mielenkiintoisen lisän makukirjoon tuo panimon ensimmäisen sijaintipaikan nimeä kantava Jeriko Wild Ale, joka on käytetty panimon rannasta kerätyillä aidoilla villihiivoilla.
Ennen ei ymmärretty kovin tarkasti hiivaa, ja sitä miten vierre lähtee käymään. Ensimmäiset oluet käyttivät prosessiin villihiivaa. Ilma on täynnä heinä-elokuun vaihteessa hiivalle tarpeellisia mikrobeja.
”Veimme oluen vierrettä ämpäreissä joen rantaan ja annoimme niiden olla siellä yön yli. Astiat keräsivät ilmasta villihiivoja, joilla olut saatiin käytettyä ikivanhaan tapaan”, Ojaluoma kuvailee vuonna 1998 pitkän tauon jälkeen aloitettua toimintaa.
Oluiden makukirjo kattaa Ojaluoman mukaan tänä päivänä trendikkäät hapanoluet, vahvasti humaloidut IPAt, tynnyrissä kypsytetyt imperial stoutit sekä vehnäoluet.
”Olutmarkkina on muuttunut melkoisesti. Aloitimme neljällä oluella, mutta nykyisin tuotteita valmistuu paljon tätä enemmän joko erikoiserinä suoraan asiakkaalle tai Alkoon. Marketteihin ja ravintoloihin menee viidestä seitsemään, mutta teemme myös kertaeriä. Seinäjoella myymälämme on auki kerran viikossa.”
Pienpanimoissa taannoinen prosenttirajan muutos aiheutti Ojaluoman mukaan sen, että kaupoilta tuli toive yli viisiprosenttisista juomista.
”Nyt voi tulla hinnan kautta toiveita ehkä hieman aiempaa matalammasta prosenttiluvusta, kun alkoholivero nousi.”
Lue lisää:
Komissio syynää, rikkooko Suomi alkoholin etämyyntikiellolla lakia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
