Kouluruoka täyttää 75 vuotta ‒ näin se on muuttunut vuosien saatossa

Kouluruokailua pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Kuva: Mikael Kuitunen

Kouluruokailu on heijastanut vahvasti yhteiskuntamme ja ruokakulttuurimme muutoksia.

Aluksi kouluruokana tarjottiin puuroja, vellejä ja keittoja. Niiden kera nautittiin leipää ja maito, jonka oppilaat toivat itse kotoa.

Kouluruokailun alkuaikoina oppilaiden piti osallistua kouluaterian raaka-aineiden hankintaan tuomalla syksyisin koulun keittiöön sovittu määrä marjoja ja juureksia. Ruoka myös annosteltiin valmiiksi, kun nykyään oppilaat saavat itse ottaa ruokaa.

Vuosikymmenten aikana ruokalajit monipuolistuivat. Kouluissa alettiin myös tarjota kokonaisia aterioita, kun pääruuan lisäksi ryhdyttiin tarjoamaan leipää, levitettä ja maitoa.

1960- ja 1970-luvuilla koulujen ruokalistoille alkoi ilmestyä myös liha- ja makkararuokia. Samalla aterioita alettiin täydentää kasvislisäkkeillä. Ruokalajien monipuolistuessa mukaan tuli kana- ja kalaruokia. Nykyään tarjolla on myös paljon erilaisia kasviproteiineja.

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa kuvailee kouluruokaa maukkaaksi, terveelliseksi ja monipuoliseksi. Siihen vaikuttaa paljon kuuden viikon kiertävä ruokalista. Joka päivä tarjolla tulisi olla kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka.

Kokonaisuudessaan kouluruokaan kuuluu lämmin pääruoka, energialisuke, kuten peruna tai viljalisuke, kasvislisuke, kuten salaatti, salaattikastike, ruokajuoma eli rasvaton maito, piimä tai kasvisjuoma, täysjyväleipä ja kasvimargariini tai kasvipohjainen levite.

Kulomaan mukaan kouluruokailulla on suuri merkitys oppilaille.

Terveen kasvun ja kehityksen lisäksi kouluruokailulla on kasvatuksellisia tavoitteita, kuten ravitsemus-, ruoka ja tapakasvatus. Kouluruuan tulisi kattaa noin kolmasosa lapsen tai nuoren päivittäisestä energiantarpeesta.

Kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaan mukaan kouluruokailu on osa yhdenvertaisuutta. Kuva: Mikael Kuitunen

"Kouluruokailu on tärkeä jaksamisen, virkistyksen ja koulun yhteisöllisyyden kannalta. Tyhjällä vatsalla ei jaksa opiskella. Kouluruokailu on tärkeä tauko opiskelusta, jolloin voi viettää aikaa hyvän ruuan ääressä yhdessä kavereiden kanssa. Kouluruokailun sosiaalinen merkitys on lapsille ja nuorille tärkeä", Kulomaa kertoo.

Lisäksi kouluruokailu helpottaa perheiden arkea, kun lapsille ei tarvitse pakata eväitä mukaan tai antaa rahaa lounaan ostamiseksi.

"Kouluruokailuun on sen alkuajoista lähtien liittyen ajatus yhdenvertaisuudesta, joka on keskeinen näkökulma. Kouluruoka on Suomessa tarkoitettu kaikille oppilaille ja opiskelijoille varallisuuteen katsomatta."

Kouluruoka voi olla monelle itsestäänselvyys, eikä moni tiedosta, miten Suomi on toiminut asiassa suunnannäyttäjänä maailmalla.

"Maksuton kouluruokailu on ollut luonnollinen osa koulun arkea jo useamman vuosikymmenen ja sukupolvenkin ajan, emmekä välttämättä osaa sitä aina arvostaa", Kulomaa sanoo.

Kouluruuassa suositaan kotimaisia tuotteita, mutta parannettavaa olisi vielä. Ruokapalveluiden ruuan kotimaisuusaste on selvitysten perusteella 70–80 prosenttia.

Eroja kuntien ja tuoteryhmien välillä on, ja esimerkiksi kalan ja kasviproteiinien kotimaisuusastetta tulisi Kulomaan mukaan parantaa, sillä se parantaa myös ruokaturvaa.

"Kun kouluruokailussa käytetään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, lisää se ruokahankintojen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Lähiruuan käytöllä on positiiviset vaikutukset paikallistalouteen, työllisyyteen ja alueen elinvoimaan", Kulomaa sanoo.

Muitakin kehittämis- ja uudistamistarpeita kouluruokailussa on. Asioihin on kiinnitetty huomiota viime vuonna valmistuneessa Kouluruuan kehittämisohjelmassa.

"Tärkeimmät haasteet ovat esimerkiksi ruokailuun osallistuminen, ruokailuaika ja välipalakäytännöt. Paljon riippuu myös kouluyksiköstä ja miten hyvin esimerkiksi yhteistyö toimii koulun, ruokapalvelun, oppilaiden ja kotien kanssa. Hyvä yhteistyö mahdollistaa parhaiten kouluruokailun kehittämisen", Kulomaa kertoo.

Kouluruokailuun osallistuminen on yksi suurimmista haasteista.

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmannes 8–9-vuosiluokkien oppilaista ja toisen asteen opiskelijoista ei syö päivittäin kouluruokaa. Kulomaan mukaan on tärkeä etsiä syitä tähän.

Toinen haaste on se, että joissain kouluissa kouluruokailuun annetaan vähemmän aikaa kuin suositeltu puoli tuntia.

Kouluruokailuun liittyy haasteita muun muassa siinä, miten aktiivisesti koululaiset siihen osallistuvat. Kuva: Mikael Kuitunen

Kokonaisuudessaan kouluruokailu näyttää melko samalta, ollaan sitten missä päin Suomea tahansa kouluruokasuositusten vuoksi. Eroavaisuuksia kuitenkin on, kun ruokalistoille otetaan mukaan paikallinen ruokakulttuuri ruokalajien ja raaka-aineiden myötä.

Kouluruokailun kustannukset ovat olleet esillä moneen otteeseen. Tällä hetkellä kouluruokailu maksaa päivässä keskimäärin 2,61 euroa oppilasta kohden.

"Valitettavasti harvemmin käydään keskustelua siitä, mitä kaikkea kouluruokailulla voidaan parhaimmillaan saavuttaa. Kyse on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden sekä oppimisen edistämisestä. Näiden asioiden hahmottaminen olisi tärkeää, ja jokaisessa kunnassa niitä voitaisiin pohtia – myös ruuan arvostuksen näkökulmasta", Kulomaa toteaa.