Heini Iinatti toteaa leipäjuuston olevan perinteinen kahvipöydän herkku. Hän itsekin silpultaa mielellään leipäjuustoa kahviinsa. Arkistokuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Mikä olisi hienompi tapa juhlia?” – Oulussa halutaan kruunata pohjalaisen ruokakulttuurin helmet juhlavuoden kunniaksi
Nimisuojahakemuksia on vetämässä parikin tulevan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset olisivat valmiita kohottamaan maljan paikalliselle ruokakulttuurille vuonna 2026. Kuva: Jaana KankaanpääOulun Maa- ja kotitalousnaiset kehittävät paikallista ruokakulttuuria yhdessä Oulun 2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ruokaverkoston kanssa.
”Nostamme esille alueen raaka-aineita ja ruokahelmiä perinneruokia unohtamatta. Kulttuuripääkaupunkivuosi sparraa ruoantuottajia, elintarvikejalostajia ja ammattikeittiöitä hyödyntämään ruokatuotteissa ja ruokalistoilla lähiraaka-aineita myös teemavuoden jälkeenkin”, kertoo Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Topi Kumpulainen.
Eräs tapa kunnioittaa paikallista ruokakulttuuria, on edistää paikallisten elintarvikkeiden nimisuojaa. Oululaiset ovat jättäneet kaksikin nimisuojahakemusta, joihin he toivovat ratkaisua kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 mennessä.
”Jätimme pohjalaista leipäjuustoa koskevan hakemuksen jo vuonna 2023. Nimisuojaprosessi on varsin aikaa vievä. Kesällä hakemus lähti kuitenkin eteenpäin komissiolle”, kertoo Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Heini Iinatti.
ProAgria Pohjois-Suomi sekä Oulun Maa- ja kotitalousnaiset hakivat nimisuojaa pohjalaiselle leipäjuustolle samaan aikaan, kun ProAgria Itä-Suomi sekä Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset hakivat sitä Kainuun juustoleivälle.
”Otimme etukäteen selvää, että juuri näin se on tehtävä.”
Pohjalaisen leipäjuuston maantieteellisen alueen muodostavat Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnat. Kainuun juustoleivän maantieteellisen alueen muodostavat Kainuun maakunta ja Vaalan kunta.
Leipäjuustoa koskevan hakemuksen jälkeen lainsäädäntö nimisuojan hakemiseksi muuttui. Sen vuoksi Oulun maa- ja kotitalousnaiset eivät olleet nimisuojan hakijatahona Perämeren pikkusiialle viime vuonna.
”Valmistelimme hakemuksen yhteistyössä kalastajien kanssa. Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto lähti sitten hakemaan nimisuojaa. Mikä olisikaan hienompi tapa juhlia kuin saada nimisuoja kummallekin elintarvikkeelle ensi vuoteen mennessä”, Iinatti toteaa.
Suomessa on nyt 15 nimisuojatuotetta. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten elintarvikkeet on valmistettu, sekä kuulla niiden erityisyydestä. Nimisuoja on kuluttajalle tae siitä, että tuotteen alkuperä ja tuotantotapa tiedetään.
Nimisuoja
Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
