Sushirasiasta löytyy nyt jo suomalaista kirjolohta ja siikaa – seuraavaksi ehkä särkisurimia

Kalatukku E. Eriksson tekee sushia seitsemänä päivänä viikossa Helsingin Roihupellossa. Sushin on oltava tuoretta, joten se valmistetaan yöllä. Työnjohtaja Pasi Jäntti esikäsitteli viime torstaina Kainuun lohen Benella-kirjolohta. Kuva: Carolina Husu

Miltä kuulostaisi suomalaisista särkikaloista tehty surimi?

Luonnonvarakeskuksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Turun yliopiston Blue Welfare Network -hanke suunnittelee kotimaisista särkikaloista proteiinipuristetta, jota voisi käyttää sushissa surimin tapaan.

Kotimaista kalaa käytetään jo sushiin. Yksi Suomen suurimmista sushinvalmistajista, helsinkiläinen Kalatukku E. Eriksson tekee päivittäin lajitelmia kotimaisesta kasvatetusta kirjolohesta ja siiasta.

Tilauksesta kalatukku on tehnyt sushia myös kotimaisesta villikalasta: silakasta ja savusärjestä.

Kalatukku E. Erikssonin toimitusjohtaja Mika Jääskeläisen mukaan valtaosa sushista tehdään ulkomaisesta kalasta.

Kotimainen kirjolohi toimii Jääskeläisen mukaan sushissa yhtä hyvin kuin lohi, jollei vähärasvaisena paremminkin.

"Maku, purutuntuma – aistinvaraiset havainnot ovat tärkeitä alkuperäisessä sushikulttuurissa."

Elintarviketeollisuuden näkökulmasta kirjolohifileen käsittely on kalliimpaa, sillä se on lohifilettä pienempi. "Isosta norjalaisesta lohesta on helpompi tehdä sushia, siinä on vähemmän näpräämistä", sanoo Jääskeläinen.

Kalatukun valmissushista suurin osa menee vähittäiskauppaan, K-ryhmälle ja Stockmannille private label -tuotteina.

Perjantaina Kesko tiedotti ostavansa Kalatukku E. Erikssonin, joka siirtyy kesäkuussa osaksi Kesproa. Yhdistyminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.