Neljäsosa suomalaisten syömästä ruuasta tulee ulkomailta

Kuva: Markku Vuorikari

Maataloustuotteiden vienti kasvoi 1,2 prosenttia, mutta tuonti kasvoi selvästi nopeammin, 7 prosenttia. Lopputuloksena maataloustuotteiden ulkomaankaupan alijäämä kasvoi 10 prosenttia. Maataloustuotteisiin tilastoidaan myös joitakin sellaisia kasviraaka-aineita, joita ei käytetä ruuan, vaan bioenergian tuotannossa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT kertoo tullin keräämät luvut tiistaina julkistetussa vuosikatsauksessaan.

Ruuan kauppataseen alijäämä sinänsä ei ole uutta. Perinteisesti se johtuu hedelmistä, kahvista, alkoholista ja tupakasta.

MTT:n mukaan viime aikoina on kuitenkin lisääntynyt sellainenkin tuonti, joka suoraan korvaa kotimaista tuotantoa: lihan ja kalan tuonti kasvaa. Ennestään tuontia on muun muassa juustoissa. Suomalaisten kuluttamista maitotuotteista yli 30 prosenttia oli viime vuonna tuontitavaraa.

Ruuan tuonti on kasvanut vientiä nopeammin Suomen EU-jäsenyyden ajan eli vuodesta 1995. Ennen EU-jäsenyyttä ruuan kauppataseen alijäämä oli noin 0,6 miljardia. Sen jälkeen vienti on kolminkertaistunut ja tuonti nelinkertaistunut.

Ruuan tuonnin lisääntyminen ja kotimaisen maataloustuotannon kannattavuusongelmat ovat vähentäneet kotieläintuotannon omavaraisuutta. Lihan kokonaistuotanto oli viime vuonna 5 prosenttia pienempi kuin ennätysvuonna 2008. Vain siipikarjanlihan tuotanto kasvoi.

Eniten väheni sianlihan tuotanto, 11 prosenttia. Suomesta tuli sianlihan nettotuoja ensi kertaa vuosikymmeniin.

Myöskään maidossa ei ylletä enää täyteen omavaraisuuteen kokonaisuutena. Joissakin tuoteryhmissä on silti vientitarvetta, osin tuonnin takia. Maidon tuotanto on vähentynyt 2000-luvulla lähes 8 prosenttia.