Viininystävä miettii, pitäisikö muuttaa Ruotsiin
Viinin alkoholiveron korotus käy kukkarolle, mutta löysin tolkullisen vaihtoehdon absolutistiksi ryhtymiselle, Harri Kallio-Kurssi kirjoittaa kolumnissaan.
Viini kruunaa hyvän ruokahetken ja liukastuttaa suomalaisten kielet keskustelulle. Kuva: Jaana KankaanpääHakisinko alkoholiveropoliittista turvapaikkaa Ruotsista?
Tällainen humoristinen ajatus iskee tajuntaan, kun seuraa suomalaisen alkoholiveron kehitystä viineissä. Veroa on hulautettu ruokaviinille raskaalla kädellä jo vuosia, eikä kehitykselle näy loppua.
Kymmenen euron viinipullosta reilut 3,40 euroa on alkoholiveroa. Kaikkiaan verot nielevät hinnasta viitisen euroa.
Suomen alkoholiverotuksen taso oli EU:n korkein kaikissa veroluokissa vuonna 2025, vaikka veroa ei tällä kertaa nostettu. Vuonna 2024 viinin veroa nostettiin väkevien juomien mukana 8,8 prosenttia.
Viinin ystäville tuleva huhtikuu on kuukausista julmin. Silloin viineille ja muille käymisteitse valmistetuille, yli 2,8-prosenttisille alkoholijuomille lätkäistään valmisteveroa noin 10,7 prosenttia.
Oluiden ja väkevien alkoholien valmistevero nousee poliittisella linjauksella noin 1,4 prosenttia.
Veronkorotus nostaa viinien hintaa todennäköisesti uudelle euroluvulle, jollei Alko kompensoi hintaa.
Ruotsin Systembolaget on viinin ystävän aarreaitta.
Ruotsin Systembolaget on viinin ystävän aarreaitta, varsinkin nyt, kun Virossa alkoholiverotusta on kiristetty. Länsinaapurissa voi ostaa saman viinipullon noin kolmanneksen halvemmalla kuin meillä.
Mieluusti ostaisin meillä Ruotsin tapaan lasipullossa litran italialaista luomuviiniä alle 8 eurolla. Syy edullisuuteen johtuu sikäläisittäin alemmasta alkoholiverosta ja meille edullisesta kruunun valuuttakurssista.
Onneksi ruokakaupoista voi löytää leikattua, 8-prosenttista luomupunkkua lähes samaan hintaan kolmen vartin pullossa. Alempi alkoholiprosentti on sitä paitsi nauttijalleen normiviiniä terveellisempää.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
