Ennätyslämmin talvi tuo ennätyssäästöt lämmityksessä – omakotitalo säästänyt jopa satasia

Riku-Sippo Uotilan maatilalle Kangasalle tuotiin perjantaina untuvikoita, joita kasvatetaan viikon ajan 33 asteen lämpötilassa. Kuva: Rami Marjamäki

Kuva: Rami Marjamäki

Uotila arvioi, että lämmin sää on voinut säästää jopa neljänneksen haketta verrattuna normaalivuoteen. Kuva: Rami Marjamäki

Kuva: Jukka Pasonen

Tähän asti lämpimin talvi miesmuistiin tuo lämmityksessä ennennäkemättömiä säästöjä. Kaukolämmön käyttö vähentyy runsaan neljänneksen joulu–helmikuun aikana normaaliin verrattuna, mikä merkitsee omakotitalossa 150 euron säästöä, Energiateollisuus arvioi.

Maatiloilla säästöä kertyy lähinnä lämmityksestä 10–15 prosenttia, asiantuntija Maarit Kari ProAgriasta arvioi.

Joulukuun keskilämpö Suomessa on ollut Ilmatieteen laitoksen mukaan viisi astetta normaalia eli 1981–2010 keskiarvoa lämpimämpi, tammikuun seitsemän astetta ja helmikuun lähes seitsemän astetta ennusteen mukaan.

"Kaukolämpöasiakkaat ovat säästäneet kolmen kuukauden aikana lämmityskuluissa liki 240 miljoonaa euroa", johtaja Jari Kostama Energiateollisuudesta kertoo.

Kaukolämmöstä asuintalojen osuus on runsas puolet. Energiateollisuuden laskelmat on asuintaloissa tehty 80 neliön kerrostalohuoneistolle ja 150 neliön omakotitalolle. Kerrostalossa keskimääräinen säästö on kolmen kuukauden aikana noin 80 euroa ja omakotitalossa 150 euroa, joten isossa omakotitalossa säästöä on tullut jo satoja euroja.

Sähkön kulutus aleni joulukuussa 7 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan ja tammikuussa 14 prosenttia. Pääasiassa lasku johtuu lämpimästä säästä, vaikka myös teollisuuden taantuma on vähentänyt sähkön käyttöä jo vuoden ajan.

Sähkön tuonti Suomeen on pudonnut roimasti, yli 40 prosenttia edellistalveen verrattuna.

Sähkön käytön vähentyminen on alentanut myös kasvihuonekaasujen päästöjä. "Päästöt ovat vähentyneet joulu–tammikuussa peräti 47 prosenttia", Kostama toteaa.

Suuri päästövähennys johtuu siitä, että sähkön tuotannossa on käytetty normaalia vähemmän fossiilisia polttoaineita, hiiltä, kaasua ja turvetta. Sen sijaan tuulivoima ja puun osuus sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on kasvanut.

Sään lisäksi päästöjä vähentää sähkön tuotannon rakenteen muutos. Päästötöntä sähköä eli lähinnä ydin- ja tuulivoimaa rakennetaan koko ajan lisää.

Päästöttömän osuuden arvioidaan kasvavan edelleen. Tuulivoimasuunnitelmia on Tuulivoimayhdistyksen mukaan peräti 18 000 megawattia, josta 1 300 megawattia on rakenteilla ja 6 600 megawatille jo kaava ja rakennuslupa.

Tehoa voi verrata ydinvoimaan: Fennovoiman Hanhikiven laitoksen teho on 1 200 megawattia. Toisaalta ydinvoimala tuottaa sähköä koko ajan, kun tuulivoimalan tuotantoaika jää alle puoleen täydestä ajasta.

Puuta käyttävän yhteistuotannon määrä on vähenemässä, mutta Kostama uskoo bioenergian merkityksen kuitenkin säilyvän vahvana. "EU:ssa uusiutuvasta energiasta 60 prosenttia on bioenergiaa", hän huomauttaa.

Maatiloilla lämmin sää vähentää ennen kaikkea lämmityksen tarvetta asuinrakennuksissa, mutta myös tuotantotiloissa, Maarit Kari toteaa.

Hän arvioi lämmitystarpeen vähentävän maatilan energiakuluja ehkä 10–15 prosenttia.

Suuri osa maatiloista lämpiää puuhakkeella, mutta myös öljyä ja sähköä käytetään. Polttoöljyä maatiloilla käytetään arviolta 400 miljoonaa litraa vuodessa, josta suurin osa menee traktorien ja puimurien polttoaineeksi sekä viljan kuivatukseen, mihin talven lämpötilat eivät vaikuta.

Mikäli lämmityksen osuudeksi lasketaan viidennes, se merkitsee 80 miljoonan litran kulutusta, josta suuri osa kuluu talvella. Mikäli öljystä säästyy 5–10 prosenttia lämpimän kelin vuoksi, se tarkoittaa neljän–kahdeksan miljoonan litran säästöä, mikä on euroissa lähes saman verran.

Maatalouden tuotantosuunnista eniten lämpöä kuluu kasvihuoneissa ja broilereiden kasvatuksessa. Maitotiloilla energiaa kuluu paljon maidon jäähdytykseen ja karjan juomaveden lämmitykseen, joihin säällä ei ole suurta vaikutusta.

Kasvihuoneiden lämmityksessä lämpimän sään merkitys on tuntuva.

Broilereita Kangasalla kasvattava Riku-Sippo Uotila arvioi talven lämpimän sään tuovan jopa neljänneksen säästöä maatilan polttoaineissa.

"Säästö riippuu pitkälti siitä, millainen sää on parin ensimmäisen viikon aikana, kun untuvikot tulevat halliin. Sen jälkeen lämmön tarve vähenee ja eläimet tuottavat itsekin lämpöä."

Hallin sisätilan pitää olla 33 astetta ensimmäisten viikkojen ajan, joten haketta kuluu silloin todella paljon. Uotila tilasi syksyllä kaurapellettiä A-rehulta tehostamaan hakelämpöä, mutta sitä on käytetty nyt tilan toisessa lämpökattilassa.

"Kyllä lämmin sää tuo merkittävän säästön. Toisaalta on ollut ennenkin talvia, kun untuvikkojen ensiviikkojen aikana on ollut lämmintä, mutta on ollut paukkupakkasiakin."

Uotila tilasi syksyllä kaksi 150 kuution rekallista haketta ja lisäksi tilalla käy urakoitsija hakettamassa ostettua rankaa.

"Vuodessa haketta kuluu tilalla enintään parituhatta kuutiota. Osittain on käytetty myös puupellettiä."

Broilerit ovat tilalla aina 35 päivää ja hallin pesuaikaa on yleensä viikon verran ennen seuraavan erän tuloa.