Korona voi suunnata ruuan kulutusta kotimaiseen – etätyö siirtää ruokailua koteihin

Kotivaraksi kelpaavien ruokien kysyntä lisääntyi loppuviikosta. Kuva: Johannes Tervo

Ruuan kysyntä voi suuntautua kotimaiseen, jos koronaviruksen aiheuttama etätyö jatkuu.

Syynä on ruokailun siirtyminen lounasravintoloista kotiin.

"Ravintoloissa voi olla enemmän ulkomaista ruokaa ja etnisiä annoksia. Kodeissa kulutetaan ehkä enemmän kotimaista ruokaa", Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Hanna Karikallio arvioi.

Ilmiö voi voimistua, jos kouluja tai päiväkoteja päätetään sulkea. Silloin ruokailua siirtyisi vielä enemmän koteihin, sillä paljon useampi vanhempikin joutuisi jäämään kotiin.

Tilanne lisäisi painetta ruokakaupoille ja ruuan kysyntä niissä voi lisääntyä.

Kysyntä voi kohdistua pieniin kauppoihin, jos kauppakeskuksia halutaan välttää. Siitä voi seurata, että hyllyt ovat tyhjiä jossain ja toisissa sitä riittää.

"Ruoka voi olla väärissä paikoissa. Tämä on ainutlaatuinen tapaus eikä kokemusta ole. Pystyykö logistiikkaketju vastaamaan nopeaan kysynnän muutoksiin", Karikallio miettii.

Varsinaiseen ruokapulaan Karikallio ei usko. Valikoima voi tosin elää.

"Italiassa ei ole ollut ongelmia ruuan toimitusten kanssa, sitä on saatu toimitettua ihmisille. Luulisi, että suomessa pystytään samaan."

Nyt ruuan toimitusketju on kunnossa, toisin kuin esimerkiksi lakon aikana olisi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mielestä nyt kotimaisen ruuantuotannon ja ruokaketjun merkitys korostuu.

"Perusruuan osalta ei ole ongelmaa. Sellaista viestiä ei teollisuudelta ole tullut. Tämä osoittaa kuitenkin, että ruokajärjestelmä ei ole itsestään selvä, vaan siitä pitää pitää huolta. Korostuu ovatko asiat omissa käsissä vai eivät."

Loppuviikosta käynnissä ollut ruuan ja vessapaperin hamstraaminen todennäköisesti laantuu pian. Ihmiset huomaavat, että heillä onkin jo kaikkea, Karikallio arvioi.

"Varsinkin jos ihmiset näkevät, että tavaraa kaupasta saa, niin rupeaako ruokaa päätymään jätteeksi, kun on hankittu liikaa."

Päivittäistavarakauppa ry yritti perjantaina viestittää, että 72 tunnin hätävara riittää.

Keskon mukaan erilaisten kotivaratarvikkeiden kysyntä oli loppuviikolla noussut.

"Kysytyimpiä olivat eilen pääasiassa samat tuoteryhmät, joiden kysyntä on kasvanut hieman jo aiemmin maaliskuussa", Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kirjoittaa tiedotteessa.

Sellaisia olivat esimerkiksi pehmopaperi, säilykkeet, viljatuotteet, kuivaruoka-ainekset, pakasteet ja näkkileipä.

Todellinen puute on ainoastaan käsidesistä, Akseli jatkaa.

Keskolla on varautumissuunnitelma kuljetusten jatkumiselle.

Hävikkiä voi tulla myös ravintoloista, sillä niillä on pitkiä sopimuksia tavarantoimituksista.

"Jos tavaraa toimitetaan, mutta ei ole asiakkaita, niin mitä sille ruualle tapahtuu", Karikallio kysyy.

Hallitus ja eduskuntapuolueet kokoontuivat torstai-iltana neuvottelemaan valmiuslakien käyttöönotosta. Ruuasta, vedestä ja energiasta puhuttiin paljon, Leppä kertoo.

Päätös oli, että valmius valmiuslakeihin on, mutta tarve ei ole vielä.

"Viranomaiset ovat erittäin toimivaltaisia ja pystyvät tekemään päätöksiä ilmankin. Jos ne otetaan käyttöön, päätöksentekoketju lyhenee ja yksinkertaistuu huomattavasti. Päätökset keskitetään valtioneuvostoon."

Lepän mukaan on ennenaikaista arvioida, millaisessa laajuudessa valmiuslait voitaisiin ottaa käyttöön.

Se arvioidaan kriisin syvyyden mukaan. Yksi mahdollinen lainkohta voisi olla kiireettömään hoitoon pääsy. Kunnat voisivat luopua määräaikojen noudattamisesta, jos potilaiden terveys ei vaarannu.