Talous

MT-kysely: Porvaripuolueiden kannattajat vähentäisivät valtion velkaantumista leikkaamalla hyvinvointivaltion palveluja — vasemmiston kannattajat eivät hyväksy leikkauksia

Elvyttävä talouspolitiikka jatkuu myös vuonna 2021. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 135 miljardiin euroon.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi joulukuussa MT-gallupissaan, tulisiko valtion velanottoa vähentää koronaepidemian jälkeen, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia hyvinvointivaltioon?

Vastaajien puoluetausta vaikuttaa selkeästi suhtautumisessa valtion velanoton vähentämiseen. Velkahaukat löytyvät kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja RKP:n kannattajakunnasta.

Kaikkien näiden puoluekartalla oikeistoon ja keskustaan sijoittuvien puolueiden kannattajiksi tunnustautuvien kesken näyttää vallitsevan yhteisymmärrys siitä, että valtion velanottoa tulee vähentää jatkossa – riippumatta mahdollisista leikkauksista palveluihin ja tulonsiirtoihin.

Kokoomusta äänestävistä yli 69 prosenttia vastasi kyllä valtion velanoton vähentämiseen. Velkahaukkoja on myös keskustan kannattajissa: kaksi kolmesta kannattaa leikkuria jatkossa. Perussuomalaisten kannattajat ovat tässä samassa linjassa: 66 prosenttia vastaa kyllä. Ja haukkoja on myös RKP:n kannattajissa: lähes 61 prosenttia.

Vasemmistopuolueiden SDP;n, vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien kannattajakunnassa valtion velanoton jatkamista kavahtavia on vähemmän.

Pääministeripuolue SDP:n kannattajiksi lukeutuneista yli 49 prosenttia vastusti valtion velanoton vähentämistä, jos se tarkoittaisi leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin, 31 prosenttia painaisi velkajarrua. Vasemmistoliiton kannattajista 76 prosenttia vastusti valtion velanoton vähentämistä näillä edellytyksillä.

Myös vastaajan vuosituloilla oli selkeä vaikutus suhtautumisessa valtion velkaantumiseen. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista vain 30,2 prosenttia haluaisi valtion vähentävän velkaantumista epidemian jälkeen. Suurituloisista, yli 85 000 euroa vuodessa tienaavista kyllä-vastaajien osuus oli 64 prosenttia. Johtava asema, ylempi toimihenkilö, yrittäjä, ammatinharjoittaja, maanviljelijä -tausta vaikutti niin ikään valtion velkaan torjuvampaan suhtautumiseen.

Sukupuolellakin on merkitystä gallupiin vastanneiden perusteella: naisista vain kolmanneksen voi lukea kuuluvan "velkahaukkoihin", miesvastaajista 56,6 prosenttia leikkaisi valtion velkaantumista, kun epidemiasta päästään. Ikäryhmittäin suhteessa eniten velkaa kavahtavat yli 65-vuotiaat miehet.

Asuin alueella ei ollut suuria eroja valtion velkaan suhtautumisessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat tuntuvat olevan enemmän sinut valtion velkaantumisen jatkuessa kuin Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa, Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat.

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia supisti Suomen taloutta ja Suomen valtio on harjoittanut laajasti elvyttävää talouspolitiikkaa välttääkseen yritysten konkurssiaaltoa ja työttömyyden rajua kasvua. Valtio on tämän seurauksena ottanut velkaa korvatakseen suoria kustannuksia koronaepidemian hoidossa, tartuntojen ehkäisytoimissa sekä lomautusten myötä kasvaneita työttömyysmenoja.

Elvyttävä talouspolitiikka jatkuu myös vuonna 2021. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 17,6 miljardia euroa. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 135 miljardiin euroon. Talousarvioesitys vuodelle 2021 on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen.

Valtion velkaantumista tulee käsitellä eri tavoin kuin vaikkapa yksittäisen kotitalouden lainanottoa ja velkaantumista. Talouskasvun ylläpitäminen helpottaa valtion velan hoitamista ja valtion kansainvälisiltä markkinoilta ottamien lainojen korkojen pysymistä matalalla. Jokainen valtion ottama laina on silti joskus maksettava takaisin. Normaalisti tämä tapahtuu uudella lainalla. Nyt Suomen valtio ottaa lainaa miinuskorolla.

Ekonomisteilla vallitsee yhteisymmärrys valtion velanoton välttämättömyydestä yli koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin. Valtion velkaantumista käsitellään eri tavoin kuin vaikkapa yksittäisen kotitalouden lainanottoa ja velkaantumista. Jokainen valtion ottama laina on silti joskus maksettava takaisin. Normaalisti tämä tapahtuu uudella lainalla. Nyt Suomen valtio ottaa lainaa miinuskorolla.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen ei ollut huolissaan Suomen velkamäärästä, kun MT selvitti lokakuun gallupissaan suomalaisten suhtautumista valtion velkaantumiseen:

Talouskriisiin olisi Keskisen mukaan pitänyt vastata ilman koronaakin.

Suomen Pankin joulukuussa julkistaman ennusteen mukaan valtion kuluvan vuoden 7 prosentin alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pienenee asteittain reiluun kahteen prosenttiin vuonna 2023.

MT:n kysely toteutettiin joulukuun 11.–16. päivinä ja siinä kansalaisilta tiedusteltiin: "Pitääkö valtion velanottoa vähentää koronaepidemian jälkeen, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin?".

Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri ja sen kohderyhmänä olivat väestöä edustavasti 18–79-vuotiaat. Kyselyyn vastasi 1 031 henkilöä. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää aiheesta: MT:n kysely: 60 prosenttia suomalaisista pitää valtion velkaantumisvauhtia liian kovana

Lue lisää

SDP ja keskusta: Hallitus on toimintakykyinen – "On sopinut kaikki ne asiat, mistä sen on täytynytkin sopia"

Nuoret helsinkiläismiehet ryntäsivät maalle korona-aikana – liki 40 prosenttia lisäsi maaseudulla vietettyä aikaa, MT:n kysely kertoo

Maaseudulla asuvien tyytymättömyys Yleen kasvanut roimasti – MT:n kyselyssä 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle

MT-gallup: Lähes 27 prosenttia suomalaisista tahtoisi Sanna Marinin myös seuraavan hallituksen pääministeriksi, mutta vielä useampi miettii yhä kantaansa