Talous

"Emme tiedä, miten hake tehdään muissa maissa" – energiavaikuttaja Timo Rajala on huolissaan Suomen energiaomavaraisuudesta

"Viidenkymmenen vuoden aikana olen nähnyt erilaisia kriisejä ja jatkuvia muutoksia, jotka eivät ole olleet johdonmukaisia."
Jarno Mela
50 vuotta energia-alan muutoksissa mukana ollut energiavaikuttaja Timo Rajala on urallaan nähnyt erilaisia kriisejä ja jatkuvia muutoksia, jotka eivät ole olleet johdonmukaisia.

Polttoturpeen alasajo näyttää korvautuvan haketta ja puuta polttavissa lämpölaitoksissa lisääntyvällä tuontihakkeella.

Energia- ja sähköverkkoyhtiöiden hallitustehtävissä aktiivisesti vaikuttava, Pohjolan Voiman toimitusjohtajuudesta eläköitynyt Timo Rajala on huolissaan Suomen energiateollisuuden huoltovarmuudesta ja tuontiriippuvuuden kasvusta. Myös energiapolitiikkaa on hänen mukaansa harjoitettu tarkoitushakuisesti unohtaen olennaisia asioita.

"Täällä katsotaan vain omaa maata. Emme tiedä, miten esimerkiksi hake tehdään muissa maissa, joista meille nämä puut ja hakkeet tuodaan. Tätä (energiapolitiikkaa) pitäisi tarkastella globaalisti eikä vain omaan nurkkaan tuijottamalla. Ilmasto ja hiilidioksidi(päästöt) ovat globaali ilmiö", Timo Rajala kritisoi.

"Viidenkymmenen vuoden aikana olen nähnyt erilaisia kriisejä ja jatkuvia muutoksia, jotka eivät ole olleet johdonmukaisia."

”Energiapolitiikan lyhytjänteisyys lyö nyt kasvoille", totesi Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää MT:n haastattelussa (22.1.2021), kun energiaturpeen polton vähentyminen näyttää korvautuneen tuontihaketta lisäämällä.

Turve laitettiin ahdinkoon selvittämättä kunnolla turveveron korotuksen vaikutuksia. Raha virtaa ulkomaille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimpien tietojen mukaan hakkeen tuonti kasvoi viime vuoden tammi–lokakuussa 18 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta.

"Ei meillä kukaan uskalla mennä Kiinaan, Intiaan, Venäjälle ja Amerikkaan sanomaan, että hoitakaa hommanne, emme pysty enempään täällä. Siellä ne ongelmat ovat", Rajala viittaa suurimpiin päästöjä aiheuttaviin maihin.

Rajala siirtyi eläkkeelle energiakonserni Pohjolan Voimasta kymmenen vuotta sitten. Hän toimii yhä seitsemän yhtiön hallituksessa, muun muassa maan toiseksi suurimman sähköverkkoyhtiön Elenian hallituksen puheenjohtajana ja Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin puheenjohtajana. Rajala kuuluu tuulivoimayhtiö Ilmattaren hallitukseen.

Teollisuuspolitiikassaan Suomi pyrkii Rajalan mukaan olemaan ykkönen maailmassa kaikissa asioissa, mutta: "Sinänsä hyvä, mutta pitäisi katsoa, mitä talous kestää."

Ympäristön huomioimisessa ja energiatehokkuudessa Rajala arvioi Suomen kuuluvan eturivin maihin koko maailmassa.

50 vuotta energiayhtiöiden asiantuntija- ja johtotehtävissä toiminut Rajala muistuttaa, että huoltovarmuus oli aina ennen oleellinen osa energiateollisuuden kokonaisuutta. Rajala antaa hyvää palautetta energia-asioista vastaaville virkamiehille ja Energiavirastolle, "joihin luottaisin enemmän kuin poliittisiin irtiottoihin".

Energiantuotanto on Suomessakin suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, mutta ala on Rajalan uran aikana tehnyt lukemattomia päästöjä vähentäviä investointeja – myös hänen PVO:n toimitusjohtajuuden (1992–2010) aikana.

"Vesivoimasta otettiin paljon tehoa ja rakennettiin tuotantoa lisää, mihin pystyttiin. Biovoimalaitoksia rakentamalla korvasimme kivihiiltä, turvetta ja maakaasua biopolttoaineilla. Aikanani rakennettiin 16 isoa vastapainebiopolttoainelaitosta", Rajala kertaa.

Suurin biopolttoainelaitoksista oli Ahlholmens Kraft. Myös Lappeenrantaan, Kouvolaan ja Ouluun rakennettiin biovoimalaitokset. Pirkanmaan Kyröskoskelle rakennettu voimala oli viimeinen, jonka investointipäätöksessä Rajala oli PVO:ssa mukana.

Myös Olkiluodon ydinvoimalaan tehtiin tehonkorotukset, Isohaaran vesivoimalaan rakennettiin uusi voimalayksikkö ja PVO:n Iijoen voimaloissa nostettiin tehoja neljänneksellä.

Pohjolan Voima oli vuoteen 2011 myös maan suurin tuulivoiman rakennuttaja. Yhtiö luopui PVO-Innopowerista Rajalan jälkeen. PVO:n omistajat jatkoivat tuulivoiman kehittämistä yhtiössä.

Lue aiheesta lisää: Tuontihakkeen tulva vie hakeyrittäjiltä työt – turpeen polton vähenemisen piti potkaista metsähakkeen tuotanto kasvuun, mutta toisin on käynyt

Lue lisää

Raivaussaha kouraan ja töihin

Tutkijat vertailivat uusia rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita perinteiseen selluvillaan ja kutterinlastuun: Hiilijalanjäljen ero pahimmillaan yli 30-kertainen

Energian verotus on varmaa

Työtä ja ilmastotekoja