Talous

Osuustoimintayritykset ottivat torjuntavoiton koronasta

Osuustoimintayrityksissä tehtiin jätti-investointeja ja yhtiöt menestyivät ensimmäisenä koronavuotena.
Petteri Kivimäki
Monet osuustoiminnalliset yritykset hyödynsivät parantuneita tuloksiaan markkinoilla uusia asemia ja kasvua hakien. Kaupan alalla investoijien kärkisijaa piti S-ryhmä.

Kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2020 lähes 25 miljardia euroa. Edellisvuoteen verrattuna se laski prosentin verran. Tänään keskiviikkona 1. syyskuuta ilmestyvä ja viime vuoden tilinpäätökset analysoiva OT-Vuosikirja kertoo, että useimmilla toimialoilla osuustoimintayritykset saivat torjuntavoittojen ja parantuneiden tulosten vuoden.

Viime vuonna nähtiin useita rohkeita investointipäätöksiä. Kärjessä oli 100 000 metsänomistajan hallitsema Metsäliitto, joka julkaisi 1,6 miljardin suunnitelmansa Kemiin biotuotetehtaan rakentamisesta. Näin se näytti mallia metsätoimialan muille jättiläisille.

”Yhtiön taseessa on runsaasti omaa pääomaa ja viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan kassassa on rahaa enemmän kuin korollista velkaa”, toteaa MetsäGroupin tulosta Vuosikirjassa analysoinut PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen.

Myös Atria teki päätöksen historiansa isoimmasta investoinnista. Se sijoittaa lähivuosina 155 miljoonaa euroa uuteen siipikarjatuotantoyksikköön Nurmoon.

Osuustoimintayritysten viime vuonna toteuttamien investointien kärkisijaa pitää S-ryhmä, jonka emokonsernin ja alueosuuskauppojen yhteenlaskettu investointisumma oli peräti 642 miljoonaa euroa. Liikevaihdoltaan 20 suurimman osuustoimintayrityksen tekemien investointien arvo oli yhteensä 1,2 miljardia euroa.

”Osuustoiminta on kansankapitalismia, joka ylläpitää Suomessa merkittävää ankkurivarallisuutta. Näiden yritysten merkitys hyvinvointiimme on suuri”, muistuttaa osuustoiminnan keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.

Eniten liikevaihtoa kasvatti SOK-yhtymä, jolla kasvu oli sadan miljoonan luokkaa. Vaikka matkailu- ja ravitsemusalan liikevaihto laski SOK:lla 180 miljoonalla haasteellisen koronavuoden takia, korvasivat hankinta- ja palvelutoiminta vajeen hyvin. Muita liikevaihdon kasvattajia olivat Atria ja HKScan.

Kymmenen suurinta osuustoimintayritystä vastasivat kolmanneksesta Suomen kaikista osuustoimintayritysten jäsenistä ja omistajista. Niiden joukossa on neljä muun muassa neljä osuuskauppaa, joista suurimpana HOK-Elanto 649 000 jäsenellään sekä Pääkaupunkiseudun LähiTapiola 180 000 jäsenellään.

Myös kestävä kehitys otti harppauksen eteenpäin.

Osuustoiminnan kantavana ajatuksena on tuottaa jäsenille kestävää hyötyä, ei yrityksille mahdollisimman suuria voittoja. Tämän vuosituhannen toiveet saavutetuista eduista liittyvät yhä useammin myös ympäristöuhkien torjumiseen.

Isoista osuustoimintayrityksistä muun muassa S-ryhmä arvioitiin viime vuonna maailman 10 vastuullisimman osuuskaupan joukkoon kuuluvaksi. Se, OP Ryhmä ja LähiTapiola-ryhmä leikkasivat viime vuonna ilmastopäästöistään pois noin viidenneksen.

HKScan leikkasi ilmastopäästöistään peräti yli puolet. Valio puolestaan otti ison konkreettisen askeleen hiilineutraaliuden tavoittelussa, kun se aloitti biokaasuyhteistyön ST1-konsernin kanssa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on nostanut osuustoiminnan esille kestävän kulutuksen keinona. Komitea puhui vahvasti osuustoiminnan puolesta lausunnossaan, jonka se antoi ”Kohti kestävää kulutusta” -EU-strategiasta.

OT-lehti on osuustoimintaan erikoistunut talouslehti. Sen vuosikirja kokoaa edellisen tilivuoden tiedot ja sisältää syväluotaavia analyyseja osuustoimintayritysten menestyksistä ja vastoinkäymisistä edellisellä tilikaudella.

Osuustoiminnallisia yritysmuotoja ovat osuuskunta, osuuspankki ja keskinäinen vakuutusyhtiö. Nämä yritykset työllistävät Suomessa 100 000 henkeä ja maksoivat viime vuosikymmenellä veroja yhteensä kahdeksan miljardia euroa.

OT-Vuosikirja julkaistiin 1. syyskuuta.

Lue myös:

OT-lehden vertailu: Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO oli jälleen maan paras alueosuuskauppa

Timo Filpus
Lue lisää

Kauppalehti: Tescon tuotteet poistuvat S-ryhmän osuuskauppojen hyllyiltä – brexit toi tullit ja Tesco sai tarpeekseen byrokratiasta

Kauppaketjut: Hankintasopimukset ja valikoimittain tehdyt kilpailutukset tuovat vakautta ja tehokkuutta koko ruokajärjestelmälle – rytmiä voidaan tarvittaessa säätää

Kauppa käytti mahdollisuuden iskeä ruokaverojen alentamiseksi

Sikasykli toistuu – ja hintaennätyksissä on aina seuraavan laskun siemen