Tiede & tekniikka

Soiden käytön vastustus maailmalla luo paineita Suomelle ja lisätutkimukselle – ”Olisi hankalaa, jos turvemailla kasvaneita puunjalostuksen sivutuotteitakaan ei saisi käyttää”

Soita tutkitaan kiivaammin kuin aikapäiviin. On kehitettävä keinoja, joilla suometsistä saadaan elantoa, mutta päästöt pidetään kurissa.
Erkki Oksanen
Jatkuvapeitteisen metsänhoidon menetelmät tekevät tuloaan suometsiin.

Suometsillä on metsätaloudellista painoarvoa Suomen lisäksi vain muutamassa muussa maassa. Siksi Suomen suometsien käsittelyyn kohdistuu kansainvälistäkin painetta.

Vielä joitakin vuosia sitten saattoi suometsätieteen professori Raija Laiho kuulla vähätteleviä kommentteja soiden tutkimisesta.

”Kaipa soissakin sitten on jotakin tutkimista” -tyyppiset lausunnot ovat kuitenkin viime vuosina kadonneet.

”Nyt kun suot ovat nousseet keskustelujen polttopisteeseen ilmastonmuutoksen torjunnassa, kaikki ovat kiivaasti vailla tutkimustuloksia. Tutkimusrahoitustilanne on tällä hetkellä parempi kuin aikapäiviin, ja uusia suotutkijoitakin tulee”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Laiho sanoo.

Suotutkimusta on Suomessa tehty ennenkin, mutta etenkin uusia, käytännön työmenetelmiä kehittävään pitkäjänteiseen tutkimukseen on ollut 2000-luvulla ajoittain vaikea löytää rahoitusta.

Nyt tilanne on muuttunut, ja suotutkimukseen on ohjattu merkittävästi enemmän niin kansallista kuin EU-rahaakin.

”On herätty siihen, että nyt todellakin täytyy tehdä jotakin, jotta vähennetään maankäyttösektorin päästöjä.”

Laiho ennustaa, että Suomessa harjoitettu suometsätalous tulee olemaan kansainvälisenkin huomion kohteena.

”Soiden tehokkaan käytön yleiseurooppalainen vastustus on niin suurta, että se tulee vaikuttamaan turvemaiden käyttöön meilläkin.”

Vastustuksen taustalta löytyy varoittavia esimerkkejä Euroopan maista, missä soita on jäljellä selvästi Suomea vähemmän.

”Suomessa suometsät ovat huomattava metsävara. Pulmana on se, että Suomen lisäksi vain Latviassa ja Virossa huomattava osa metsämaasta on suometsiä. Etelämpänäkin soita on käytetty mutta lähinnä maatalouteen.”

Kun maatalouskäyttöön valjastettu suo on kuivatettu tehokkaasti, voimakkaasti muuttuneen turvemaan ilmastopäästöt ja monimuotoisuuden katoaminen ovat ongelmia.

”Tästä kumpuaa eurooppalainen näkemys, jonka mukaan soiden tehokas kuivatus on lopetettava.”

Laiho nostaa esimerkiksi taannoisen bioenergiaa koskevan ehdotuksen, jonka mukaan soilla tuotettavia biomassoja ei olisi voinut käyttää energiaksi.

”Olisimme hankalassa tilanteessa, jos turvemailla kasvaneita puunjalostuksen sivutuotteitakaan ei saisi käyttää.”

Vaikka Suomen suometsät tällä hetkellä ovat kokonaisuutena hiilinieluja, viimeaikaisista tutkimuksista on käynyt ilmi, että niistä kertyviä maaperäpäästöjä tulisi pystyä vähentämään. Tulosten mukaan ojitetut suometsät myös kuormittavat vesistöjä enemmän kuin aiemmin on arvioitu.

Suomessa onkin painetta uusiin suometsätalouden malleihin ilman EU:takin. Laiho pitää kansainvälistä keskustelua kuitenkin yhtä lailla tärkeänä.

”Jos kehitämme menetelmiämme ja suometsien käytön ekologista kestävyyttä, se on hyödyllistä omista lähtökohdistamme. Mutta se voi auttaa myös siinä, että ulkopuolelta ei tule linjauksia, jotka käytännössä voisivat lopettaa soiden metsätalouskäytön tilanteessa, jossa emme itse olisi sitä halukkaita lopettamaan.”

Laiho korostaa, että metsien käsittelyn kokonaisvaikutuksia tutkittaessa on maltettava kerätä mittaustietoa pitkältä ajalta. Tämä pätee erityisesti suometsiin, joissa turvemaa elää ja muuttuu jatkuvasti.

Laiho ottaa esimerkiksi jatkuvapeitteisen metsänhoidon menetelmät, jotka tekevät tuloaan suometsiin. Niiden tutkiminen aloitettiin metsälakimuutoksen jälkeen, kun vuonna 2014 uudistettu metsälaki antoi mahdollisuudet jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.

”Jos haluamme oikeasti tietää poimintahakkuiden vaikutuksia esimerkiksi maaperäpäästöihin, puuston kasvuun ja taimettumiseen, mittauksia pitää jatkaa usean vuoden ajan. Muuten voimme joutua tilanteeseen, jossa metsänhoidon toimintamalleja muutetaan ensimmäisten tulosten nojalla, mutta muutaman vuoden päästä raportoimmekin, että pidemmällä aikavälillä käsittely vaikuttaakin eri tavalla.”

Hän korostaa, että kangasmetsien mittaustuloksia ei voi soveltaa suometsiin. Erot kangas- ja suometsien välillä ovat suuret, erityisesti sen osalta, miten pohjaveden korkeus elää puuston määrän mukaan.

”Soiden tehokkaan käytön yleiseurooppalainen vastustus on niin suurta, että se tulee vaikuttamaan turvemaiden käyttöön meilläkin.”

Lue lisää

Turvemailta saadaan puuta, vaikka kunnostusojituksia vähennettäisiin

"Ei meitä pelkkä matkailu elätä" – Ylä-Lapin metsätalous on uhattuna suojeluvaatimusten takia, paikallisille metsätulot ovat tärkeä osa taloutta

Hakkuiden hyväksyntä lisääntyi

Vanhat metsäojitukset vaikuttavat yhä suomalaisiin järviin – "Etenkin turvemaiden avohakkuu–ojitus-ketjulle tulisi löytää vaihtoehtoja"