Tiede & tekniikka

VTT kehitti koivusta peräisin olevia soluviljelmiä, jotka tuottavat raaka-aineita kosmetiikkateollisuudelle

VTT:n mukaan biotekninen tuotto tarjoaa monia etuja perinteiseen kasvimateriaalin käyttöön verrattuna.
Koivun lehdistä ja siemenistä peräisin olevat soluviljelmät tuottavat muun muassa väriaineita sekä säilyvyyttä parantavia ja haittamikrobien kasvua estäviä yhdisteitä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt teknologian, jolla saadaan tuotettua uudentyyppisiä aineosia kosmetiikkateollisuudelle kasvien soluviljelyteknologian avulla. Aiemmin MT on kertonut soluviljelyteknologian hyödyntämisestä elintarviketuotannossa.

Koivun lehdistä ja siemenistä peräisin olevat soluviljelmät tuottavat muun muassa väriaineita sekä säilyvyyttä parantavia ja haittamikrobien kasvua estäviä yhdisteitä.

VTT:n mukaan biotekninen tuotto tarjoaa monia etuja perinteiseen kasvimateriaalin käyttöön verrattuna. Tasalaatuisia kasvipohjaisia yhdisteitä voidaan esimerkiksi tuottaa kaikkina vuodenaikoina teollisuuden käyttöön ilman saasteita ja kasvitauteja.

Koivun soluviljelmillä voidaan tuottaa väriaineita sekä erilaisia iholle tärkeitä aminohappoja. Koivusolut tuottavat myös ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, erityisesti linolihappoa ja alfalinoleenihappoja, joilla on tärkeä merkitys ihon kosteuden ja kimmoisuuden kannalta.

Viljeltyjen solujen kemiallinen koostumus on erilainen kuin varsinaisessa kasvissa, ja yhdisteiden tuottomääriin voidaan vaikuttaa erilaisin bioteknisin käsittelymenetelmin.

Koostumuksensa ansiosta koivun soluviljelmissä on antioksidatiivisia ominaisuuksia, joilla voidaan parantaa tuotteen säilyvyyttä sekä antimikrobisia eli haitallisten mikrobien kasvua estäviä ominaisuuksia, joilla taas voidaan vaikuttaa ihon mikrobistoon hillitsemällä haittamikrobien kasvua.

”Soluviljelmät tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää puumateriaalia uudella tavalla. Voimme saada koivusta luonnonmukaisin keinoin sellaisia yhdisteitä, joita siihen ei ole perinteisesti liitetty”, VTT:n johtava tutkija Riitta Puupponen-Pimiä toteaa tiedotteessa.

Soluviljelmät tuottavat myös sellaisia mielenkiintoisia polyfenoleita, joita ei tavata koivussa. Polyfenolit ovat voimakkaita antioksidantteja, jotka iholla estävät niin sanottujen vapaiden radikaalien aiheuttamia haitallisia hapetusreaktioita. Tuotteessa ne voivat estää myös rasvoja härskiintymästä ja lisätä näin tuotteen säilymistä.

Lue lisää:

Tästäkö tulevaisuuden superruokaa? VTT kehittää mullistavaa tapaa tuottaa elintarvikkeita…

Juttua muokattu 23.40, vaihdettu kuvituskuva.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tuore raportti: Suomi voi olla hiilineutraali 2040-luvulla – metsien hiilinielun kasvattaminen avainasemassa

Haluaisitko seurata rehuksi soveltuvien kärpäsentoukkien elämää? Nyt se on mahdollista jopa livenä

VTT laski: Maa- ja metsätalouden biomassan arvo mahdollista lähes tuplata reilussa 30 vuodessa