Energiateollisuus haluaa liikenteenja lämmityksen päästökauppaan
Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoEnergiateollisuus haluaisi ulottaa päästökauppajärjestelmän koskemaan myös liikennettä ja kiinteistökohtaista lämmitystä.
Käytännössä se tarkoittaisi, että päästöoikeuden hinta lisättäisiin polttoaineiden hintoihin.
”Päästökauppa olisi kustannustehokkain keino alentaa päästöjä näilläkin sektoreilla”, Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rintanen sanoo.
Suomessa esimerkiksi kaukolämpöön kuuluvat ja sähkölämmitteiset talot ovat päästökaupan piirissä, mutta öljylämmitteiset eivät.
Nykyisin päästökauppa koskee teollisuutta ja energiantuotantoa. EU:ssa ollaan parhaillaan uudistamassa päästökauppaa, mutta sen laajentamisesta ei ole sopua.
Energia-alan yritykset kiittelevät hallituksen päätöstä perua voimalaitosvero, laskea turveveroa ja nostaa metsähakkeen tukea.
”Päätökset olivat sen sisältöisiä kuin Energiateollisuus on ajanut. Turvevero heikensi kauppatasetta ja voimalaitosvero olisi rankaissut puhtaita energiamuotoja”, Rintanen kehuu.
Hän on tyytyväinen myös EU-johtajien päätökseen 40 prosentin päästöleikkauksesta vuoteen 2030 mennessä.
”Hyvää on, että päästövähennys on pääasiallinen ohjauskeino. Päällekkäiset tukijärjestelmät eivät toimineet.”
Energia-yhtiöitä sapettavat uusiutuvalle energialle maksettavat suuret tuet, jotka ovat kääntäneet sähkön tukkuhinnan laskuun. Britanniassa aletaan maksaa tukea myös ydinvoimalle.
”Mikään energiamuoto ei ole kannattava nykyisellä sähkön pörssihinnalla. Ratkaisujen pitäisi olla markkinaehtoisia.”
Energiateollisuuden mukaan 70–90 prosenttia kaikista Euroopan energiainvestoinneista on viime vuosina perustunut poliittisesti päätettyihin tukiin. Se taas on karkottanut rahoittajat, jotka pelkäävät tempoilevan politiikan muutoksia.
”Seuraavien 10 vuoden aikana tarvittaisiin valtavasti investointeja, jotta energiaomavaraisuus säilyisi”, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen painottaa.
Hän muistuttaa, että Suomeen tuodaan vuodessa energiaa noin 14 miljardin euron edestä, mikä osaltaan painaa kauppatasetta miinukselle.
Kansantalous on Naukkarisen mukaan myös hyvin herkkä öljyn hinnanvaihteluille.
Öljyn ja kivihiilen energiayhtiöt haluavat korvata ensisijassa biopolttoaineilla ja ydinvoimalla.
”Myös tuulella ja auringolla on rooli, mutta ei ratkaiseva.”
Vuoteen 2050 mennessä fossiilista polttoaineista pitäisi päästä kokonaan eroon.
Energiateollisuuden juhlaseminaarissa puhunut pääministeri Alexander Stubb (kok.) toivoo, että ensi kevään hallitusneuvotteluissa linjattaisiin sekä ydinvoiman että vesivoiman lisärakentamisesta.
”Minulle niin ydinvoima kuin vesivoima ovat tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä. Vastauksia en ala ennakoida”, hän sanoi.
NIKLAS HOLMBERG
Nykyisin päästökauppa koskee teollisuutta
ja energiantuotantoa. EU on
uudistamassa
päästökauppaa, mutta sen
laajentamisesta
ei ole sopua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
