Kesäasukkaiden verot kiinnostavat pientä kuntaa
”Ei ole kunnan koosta kiinni, menestyykö se vai ei”, sanoo Suomen kauneimman kunnan jättävä Johanna Luukkonen.
Johanna Luukkonen pitää kunnan laajaa yrityspohjaa, erityisesti maa- ja metsätalousyritysten olemassaolo on kunnalle tärkeää.Yksi mahdollisuus paikata monien kuntien kutistuvaa kassaa taloutta on kaksoiskuntalaisuus, jota kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on luvannut selvittää. Se tarkoittaa, että osa vapaa-ajan asukkaiden veroista ohjattaisiin lomakunnan kassaan.
”Pidän erittäin tärkeänä, että asiaa selvitetään, mutta se ei ole yksinkertainen. Jos maksetaan veroja, pitäisi päästä päättämäänkin. Saako vapaa-ajan asukas äänioikeuden vai ei?” eteläsavolaisen Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen miettii.
Kangasniemen taloutta vapaaehtoinen tai pakollinen mökkiläisvero auttaisi varmasti, sillä mökkejä on 3 700 ja vakituisia asuntoja reilut 2 000. Kesäasukkaat ovat enemmän resurssi kuin riesa.
”Kesällä tehdään tili, jolla pitäisi elää talvi. Kesäasukkaista pidetään todella hyvää huolta. Terveyskeskus-, lupa- ja liikuntapalveluita tai yhteispalvelukeskusta ei voida sulkea kesäksi, koska niille on kesällä kysyntää eikä yksityistä palveluntuottajaa ole.”
Kuitenkaan esimerkiksi terveyskeskus- ja tenniskenttämaksuissa ei voi pitää kahta eri hinnastoa, vaikka osa kesäasukkaista ihmetteleekin halpoja hintoja ja haluaisi maksaa palveluista perustaksaa enemmän.
Kunnanjohtajilla on mietinnän paikka. Maakuntahallinto ja sote-uudistus kummittelevat kulman takana ja vievät kunnilta ison rahapotin.
Etenkin pienten kuntien pitäisi keksiä olemassaolonsa syy uudelleen ja pysyä houkuttelevina ihmisille ja yrityksille.
Joillakin houkuttimeksi riittää pelkkä sijainti, toisilla ei edes maine Suomen kauneimpana pitäjänä pidä kunnanjohtajaakaan paikallaan. Luukkonen jättää heinäkuun lopussa 150-juhlavuottaan viettävän Kangasniemen.
”Olen edelleen sitä mieltä, että Kangasniemi on aivan hurmaava kunta. Uskon vahvasti, että ei ole kunnan koosta kiinni, menestyykö se vai ei. Suomessa on todella pieniä kuntia, jotka pystyvät kehittämään toimintaansa kuntalaisten eduksi”, Luukkonen sanoo.
Eteläsavolainen helmi saa kuitenkin jäädä parin vuoden pestin jälkeen, sillä Luukkonen lähtee varsinaissuomalaisen Laitilan kaupunginjohtajaksi. Hän on tänä aikana hakenut muitakin kaupunginjohtajan virkoja.
”Olennaista ei ole, onko työpaikkani kunta vai kaupunki. Katson työpöytääni, ja Laitila on elinvoimainen, eteenpäin katsova ja tosi kiinnostava kaupunki, niin kuin koko Varsinais-Suomi tällä hetkellä”, hän sanoo.
Kangasniemellä on 5 600 asukasta ja Laitilassa 8 500, ja palkkaakin tulee isompien haasteiden myötä enemmän.
Kuntalaiset ovat antaneet Luukkosen lähtöuutisen luettuaan hänelle kitkerää palautetta ja toivoneet Kangasniemelle johtajaa, joka ”ajattelee nimenomaan kuntalaisen parasta”.
”Minun kaudellani budjetin aukkoa on saatu kurottua umpeen 1,5 miljoonalla eurolla, ja Kangasniemi on kääntynyt muuttovoittokunnaksi markkinointiviestinnällä ja positiivisella tiedotuksella”, Luukkonen huomauttaa.
Apuna on käytetty muutamien kuntien yhteistä mainosvideosarjaa, jossa toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola kalastaa ja kokkaa Puulalla.
”Sijaitsemme Jyväskylän, Mikkelin ja Pieksämäen kolmiossa, joten jos työtä ei löydy omasta kunnasta, toinen tai molemmat puolisot voivat hakeutua kaupunkeihin töihin”, Luukkonen sanoo.
”Palvelut toimivat meillä erinomaisesti ja kolmas sektori on vireä, joten tänne ei tarvitse tulla vain nukkumaan. Tämä on ehdottoman hyvä paikka kehittää maaseutukunnan tulevaisuutta”, hän markkinoi Kangasniemeä seuraajalleen. Haku päättyy 21. heinäkuuta.
Hyvät palvelut tarkoittavat Kangasniemellä esimerkiksi laajaa kouluverkkoa, pieniä luokkakokoja ja palvelubusseja vanhuksille.
Talouden tiukentuessa näitä pitää kuitenkin arvioida, Luukkonen sanoo.
Erityistä kiitosta saa kunnan laaja yrityspohja.
”Maa- ja metsätalousyritysten olemassaolo on kunnalle todella tärkeää, samoin muiden yritysten. Jos yhdellä menee huonommin, työtä voi löytyä toisesta.”
Sote-uudistus on Luukkosen mielestä myönteinen asia, kun kunnilta lähtee yllätykselliset sairaanhoitomenot. Loppurahoilla voidaan keskittyä kunnan palveluiden, infran, ihmisten hyvinvoinnin ja elinkeinojen kehittämiseen.
Mutta jatkossa kunnan tulopohja jää supistuvien valtionosuuksien ja verotulojen varaan. Verojen kiristyskään ei auta, koska iso osa asukkaista on etenkin Itä-Suomessa eläkeläisiä. ”Olemme tehneet laskelmia Kangasniemellä, ja ennuste on, että kuntaan jäljelle jääviin toimintoihin jää vähemmän rahaa kuin nykyisin.”
Mutta työttömyys on jatkanut kasvuaan, ja velkaa on tuonut uusi yläkoulu-kirjasto-monitoimihalli-yhdistelmä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
