Kristilliset arvostelevat hallitusta hidastelusta maatilojen pelastamisessa: ”Veitsi kurkulla eläviltä tiloilta ei voi odottaa investointeja ilmastotoimiin”
”Venäjän pelikirjaan voi hyvinkin kuulua syntyneen elintarvikekriisin hyödyntäminen pakolaisuuden lietsomiseen Pohjois-Afrikasta Eurooppaan, mikä voisi horjuttaa Eurooppaa sisäisesti”, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pohtii.
”Brysselissä pitäisi osata katsoa karttaan ja ymmärtää, että Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja logistisesti pussinperällä”, Sari Essayah sanoo. Kuva: Jaana KankaanpääHämeen piirin kevätkokouksessa Forssassa puhuneet Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kritisoivat hallituksen hitautta maatilojen pelastamisessa.
”Kun korona-aika alkoi, hallitus oli valmis tukemaan yrityksiä ripeästi ja avokätisesti. Hallituksen hidastelu on maksanut meille joka päivä konkurssin tehneinä tiloina ja burnoutissa olevina viljelijöinä”, harmittelee Räsänen tiedotteessa.
”Nyt olisi tärkeää saada joka tilkku viljelyyn ja tilat selviämään tämän kesän yli. Maatalousyrittäjän tuntipalkka on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin 7,1 euroa. Lisäksi yrittäjät tekevät työn omalla riskillään. Tällä palkalla pidetään meidät hengissä”, Räsänen jatkaa.
Kritiikkiä kohdistuu myös Brysseliin ja EU:n jähmeään maatalouspolitiikkaan.
”Venäjän pelikirjaan voi hyvinkin kuulua syntyneen elintarvikekriisin hyödyntäminen pakolaisuuden lietsomiseen Pohjois-Afrikasta Eurooppaan, mikä voisi horjuttaa Eurooppaa sisäisesti. Brysselissä pitäisi myös osata katsoa karttaan ja ymmärtää, että Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja logistisesti pussinperällä”, Essayah sanoo.
Kansanedustajat muistuttavat, että maatiloilla on halua kehittää toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta tämä vaatii positiivisia tulevaisuudennäkymiä ja taloudellisia resursseja.
”Veitsi kurkulla eläviltä tiloilta on tässä tilanteessa aivan turha odottaa investointeja esimerkiksi ilmastotoimiin. Mikäli esimerkiksi biokaasun talteenottoa halutaan lisätä, täytyy tähän löytyä sekä suoria investointitukia, että korotonta lainaa”, Essayah vaatii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
