Kylämäinen asutus ei oleuhka luonnolle eikä taloudelle
HAUKIPUDAS (MT)
Kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma antaa huutia viranomaisten näkemyksille kyläasutuksen vaikutuksista. Hänen mukaansa tiivistä kaupunkiasumista suosivat laskelmat ovat täysin tyhjän päällä.
Kuisma pelkää keskittämispaineiden vain kasvavan. Siihen ohjaavat askelmerkit on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
Kuisma totesi perjantaina Haukiputaalla pidetyssä keskustelussa, että viranomaisten puheessa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen esitetään asiana, jota kaikkien tulisi ajaa. Perusteluita asutuksen ohjaamiselle kaupunkeihin ja kerrostaloihin ei kuitenkaan esitetä.
Huomiotta jää kokonaan myös suomalainen yhteiskuntasopimus, joka määrittelee meidän perusoikeuksiimme kuuluvaksi myös asumisen vapauden.
”Tämä perustuslakiakin vahvempi, perinteinen oikeus sivuutetaan vähin äänin ja mitenkään perustelematta”, Kuisma sanoi.
Poliitikot eivät perustele keskittämisen ajatusta, mutta jotkut virkamiehet menevät vielä pidemmälle eivätkä suostu edes keskustelemaan asiasta, Kuisma kertoo kokemuksenaan. Lähtökohta on, että kylissä asuminen on ongelma, ja sitä pitää kaikin keinoin vaikeuttaa.
Puheissa viitataan raportteihin ja selvityksiin ja annetaan myös ymmärtää, että ne olisivat tutkimuksia. Kuisman mukaan pohja on kuitenkin heppoisempi. Tieteellisen tutkimuksen perusedellytykset eivät täyty. Monissa kohdin sorrutaan vääriin ellei suorastaan harhaanjohtaviin päätelmiin.
Esimerkiksi kunnille aiheutuvien kustannusten vertailussa kyläasutus on saatu huonoon valoon kestämättömin perustein. Ympäristöministeriön valvonnassa tehdyssä selvityksessä mukaan otettiin maan hinta yksittäisessä kaupassa ja se jyvitettiin kaikkien tapausten kustannukseksi.
Kyläasutuksen kustannuksiin oli laskettu myös rakennettava päiväkoti. Kaupunkiasutuksen kustannuksiksi tällaisia kuluja ei otettu. ”Eikö kaupungissa tarvita päiväkoteja?
Kyläasutusta syytetään luonnonvarojen tuhlaamisesta ja ohjataan kaavoittajia vaikeuttamaan rakentamista maalle. Näille valinnoille ei kuitenkaan löydy perusteita tutkimuksesta, Kuisma totesi.
Ympäristöministeriön oma julkaisu ”Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekasvipäästöt” osoittaa, että päästöjen kannalta paras, toteuttamiskelpoinen ratkaisu olisi rakentaa moderneja puutaloja maalle. Betonin, teräksen ja lasin käyttö kerrostaloissa kasvattaa niiden hiilijalanjäljen niin suureksi, ettei sitä energian säästöllä voida kuroa umpeen.
Tutkija Ari Nissinen taas tuli osoittaneeksi, että ”kerrostalo on energiasyöppö”, kuten hänen haastattelunsa Taloussanomissa 20.9.2009 oli otsikoitu. Nissisen mukaan talojen vaipat eivät eristä. Asukkaat eivät valvo energian kulutustaan, koska sitä ei mitata huoneistokohtaisesti. Porraskuilut, varastot ja käytävät haukkaavat energiaa ja niin edelleen.
Näistä tuloksista ei ole sen koommin puhuttu, koska tulos ei tukenut valittua politiikkaa.
Sen sijaan suunnittelun perustana käytetään hallinnollisella päätöksellä mukaan otettua oletusta tiiviin asutuksen edullisuudesta.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
