Valtiontalouden alijäämä menee desimaalipeliksi tänä vuonna: lisäveronkorotukset ovat mahdollisia

Desimaalipeliä. Julkistalouden alijäämien mittaamiseen voidaan vielä tarvita maalikameraa. Kuva: Heikki Saukkomaa

Valtiovarainministeriö ennustaa julkisyhteisöjen rahoitusalijäämän nousevan tänä vuonna 3,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

EU:n finanssipolitiikan sääntöihin kuuluvan liiallisen alijäämän menettelyn välttäminen edellyttää, että alijäämäsuhde ei ylitä samaista 3,5 prosentin rajaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) painottivat kehysriihenkin yhteydessä tavoitteen välttää ”EU:n tarkkailuluokalle” ja komission ohjattavaksi joutumista.

Hallitus päätti kehysriihessään merkittävimpänä verotoimenaan korottaa arvonlisäveroa nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Joudutaanko mahdollisesti lisäveronkorotuksia ja lisätoimia tekemään, mikäli alijäämäsuhde menisikin yli tuon 3,5 prosentin rajan?

”Varaa ei ainakaan ole (alijäämää korottaviin) lisätoimiin. Tämä menee desimaalipeliksi”, ennakoi VM:n ennusteen esitellyt finanssineuvos Jenni Pääkkönen.

Seuraaviksi vuosiksi 2025 ja 2026 julkisyhteisöjen rahoitusjäämän VM ennustaa olevan -2,8 prosenttia ja -2,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen veroaste näyttää ennusteen pohjalta vakiintuvan vajaaseen 42 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Kuluvan vuoden veroasteeksi VM ennustaa 41,2 prosenttia.