Puolueilla on eurovaaleissa paljon pelissä
”Panokset ovat tosi kovat näissä eurovaaleissa. Aivan eri tasolla kuin vuonna 2009”, valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta arvioi.
Syynä on kotimaisten vaalien rytmi. Edellisistä vaaleista alkaa olla aikaa, mutta seuraavat eduskuntavaalit ovat alle vuoden kuluttua eurovaaleista.
”Tiedetään, että eurovaalien menestys heijastuu kansallisiin vaaleihin. Puolueet ovat panostaneet selvästi enemmän ja ovat aikaisemmin liikkeellä”, Raunio sanoo.
Suurten puolueiden pitäisi löytää 20 mitat täyttävää ehdokasta. Tehtävä on vaikea, sillä ehdokkaan täytyy olla tunnettu ja kokenut poliitikko, mutta jäähdyttelemään Eurooppaan ei voi lähteä.
”Koska koko Suomi on yksi vaalipiiri, pitää Euroopassa ajaa koko Suomen asiaa. Henkilön täytyy olla sellainen, joka saa parlamentissa omassa ryhmässä riittävän hyvin äänensä esille”, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo vaatimuksista.
Kesällä vielä tunnustellaan ja houkutellaan, syksyllä päätetään.
”Kuhina on nyt kovimmillaan. Lista lyödään lukkoon puoluevaltuuston kokouksessa marraskuun lopulla”, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo.
Osa ehdokkuutta miettivistä kyttää vielä muiden tekemisiä.
”Listan rungon, eli 6–8 pääehdokasta, on tarkoitus olla valmis alkusyksystä. Moni ehdokas odottaa Pekka Haaviston päätöstä mahdollisesta ehdokkuudesta”, viestintäsuunnittelija Marja Honkonen vihreistä sanoo.
Varsinaiset julkiset vaalikampanjat alkavat vasta ensi keväänä. Mutta ainakin SDP:ssä halutaan päättää ehdokkaista ajoissa.
”Kampanjoida täytyy koko maassa ja se on kallista. Siksi käymme kampanjaa ajalla eikä rahalla”, Paananen sanoo.
Puolueiden tavoitteista vaaleissa tiedetään vielä hyvin vähän.
Keskustan vähimmäistavoite on säilyttää kolme paikkaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini toivoo puolueesta Suomen suurinta. Vihreät haluavat säilyttää vähintään nykyisen kannatuksen.
”Henkilökohtaisesti ajattelen, että kolmannen paikan tavoittelu täytyy olla vaalien lähtökohta” Paananen sanoo.
Ainakin kokoomus, keskusta, SDP, vihreät ja perussuomalaiset aikovat nimetä täyden listan ehdokkaita.
Tähän mennessä tiedossa olevista ehdokkaista vahvin maataloustieto on keskustan Timo Kaunistolla. Hän on ammatiltaan maanviljelijä.
Keskusta myös nimesi yhdeksi teemaksi viljelijöiden toivoman byrokratian purkamisen.
Vihreiden mukaan maatalousteema yhdistää puolueelle tärkeät ympäristö-, ruoka- ja elinkeinokysymykset.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
