päivän punkti Euroopan kartta
Viikonvaihteessa muistettiin ensimmäisen maailmansodan syttymistä. Historioitsijat sanovat usein, että maailmanpalo syttyi vahingossa. Sodan sytytti Itävalta-Unkarin kruununperijän Franz Ferdinandin murha Sarajevossa.
Vahingossa tai ei, sota oli tuhoisa. On kuitenkin mielenkiintoista katsoa, millainen Euroopan kartta oli tuolloin.
Suuret maat, kuten Venäjä, Saksa, Italia ja Ranska olivat silloinkin paikoillaan. Itävalta oli iso tekijä keskellä Eurooppaa.
Sota muutti kartan. Kolme monarkiaa, Saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä tuhoutuivat. Eurooppaan syntyi nippu uusia valtioita, Suomi niiden joukossa.
Toinen maailmansota piirsi tämän kartan monelta osin uusiksi. Kunnes pari vuosikymmentä sitten palattiin taas takaisin.
Euroopan kartta muistuttaa tällä hetkellä taas ensimmäisen maailmansodan jälkeistä maailmaa. Kun Neuvostoliitto hajosi, tultiin siihen, mistä lähes sata vuotta sitten lähdettiin.
Suomi ei ollut mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Itse asiassa Venäjän vallan aika Suomessa 1809–1917 on Suomen historian yksi pisimmistä, ellei pisin rauhanjakso. Suomi oli sotien ulkopuolella yli sata vuotta, ellei mukaan lasketa Oolannin sotaa.
Suursota kuitenkin vaikutti Suomen kohtaloon ratkaisevasti. Jos Venäjä olisi pysynyt pystyssä, pieni sirpalekansa suuren imperiumin luoteiskolkalla olisi tuskin pystynyt itsenäistymään.
Eikä olisi välttämättä halunnutkaan. Eihän esimerkiksi J.K. Paasikivi ollut silloin sitä mieltä, että Venäjästä pitäisi irtautua.
Mannerheim tuskin olisi päässyt edes Suomen suuriruhtinaskunnan historian laajaan laitokseen. Pietarilainen kenraali mainittaisiin ehkä alaviitteessä Venäjän keisarin chevalierkaartin historiassa.
Vasta kun maailma sodan seurauksena muuttui lopullisesti, Suomessa otettiin ratkaiseva askel kohti itsenäisyyttä.
Nyt Euroopan kartalle ovat taas palanneet vanhat nimet. Onko se hyvä vai huono enne, sen saa jokainen itse päättää mielessään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
