Maakaapelointi edistääsähkön toimitusvarmuutta

vierasyliö

Myrskyt ja tykkylumi aiheuttavat usein ilmajohdoille laajamittaisia vaurioita. Pahimmillaan vaurio voi aiheuttaa usein vuorokausien ajan kestävän sähkökatkon.

Monet sähköyhtiöt ovatkin

aikaistaneet investointejaan ja ryhtyneet korvaamaan ilmajohtoja maakaapeleilla.

Toiminnan lähtökohta on,

että sähköverkot pyritään sijoittamaan yhteiskunnan, verkonhaltijoiden ja käyttäjien kannalta tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa useiden kaapeleiden ja johtojen sijoittamista teiden varsille.

Sijoittamalla pylväät, johdot, maakaapelit ja muut laitteet

teiden varteen pyritään säästämään erityisesti muuhun

käyttöön soveltuvaa maata.

Tehokkaan maankäytön

lisäksi kaapeleiden sijoittaminen

teiden varsille edistää kiinteistöjen mahdollisuuksia saada

laadukasta sähköä. Menettely

on tehokasta myös verkkojen

rakentamisen, huoltotöiden

ja myrskyvaurioiden minimoimisen kannalta.

Sähkön toimintavarmuutta

lisätään nopeuttamalla maakaapelointia teiden varsille. Myös valtion laajakaistahanke sekä vesihuoltoverkkojen

rakentamishankkeissa verkot sijoitetaan enenevässä määrin maan alle. Onkin odotettavissa,

että erilaisten maanalaisten verkkojen sijoittaminen

yksityisteidenkin varsille

lisääntyy.

Suomen Tieyhdistys ry ja Energiateollisuus ry ovat solmineet uuden suositussopimuksen sähköverkkojen sijoittamisesta yksityisteiden varsille. Suositus koskee uusien 0,4–45 kilovoltin sähköjohtojen ja maakaapeleiden

sijoittamista sekä soveltuvin osin olemassa olevien sähköverkkojen siirtämistä.

Suositus on samantyyppinen kun aiemmin FiCom ry:n kanssa

tehty suositus tietoliikennekaapeleiden sijoittamisesta

yksityisteiden varsille.

Suosituksen tarkoitus on

selkeyttää nykyistä kirjavaa

käytäntöä. Mikäli kaapeli

asennetaan yksityistien varteen, verkonhaltijan tulee hakea ennen

kaapelin sijoittamista sekä maanomistajan että tienpitäjän

lupa.

Tämä on varsin työlästä ja

aikaa kuluu. Uuden suositussopimuksen avulla maanomistajan on mahdollista valtuuttaa tiekunta sopimaan kaapelin

sijoittamisesta.

Suositussopimuksessa määritellään myös, kuinka sähköverkko tulisi sijoittaa, jotta siitä

tienpidolle aiheutuvat haitat voitaisiin minimoida.

Sopimuksen myötä verkonhaltija velvoitetaan toimittamaan sijaintieto kaivutyön suorittajalle maksutta joko antamalla kaivuohjeita tai kartan, josta ilmenee kaapelin sijainti. Mahdollinen maastonäyttö tulee aina tilata riittävän ajoissa.

Verkonhaltija vastaa antamansa sijaintitiedon oikeellisuudesta.

Kiinteistön omistajalla tai tienpitäjällä on oikeus saada korvaus sijoittamisesta aiheutuvasta todellisesta haitasta ja vahingosta. Kaapelin tai muun yhteyden sijoittava taho korjaa sijoittamisesta aiheutuneet

vahingot ja jäljet siten, että alue saatetaan vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin mitä se oli ennen kaapelin sijoittamista sekä

korvaa sijoittamisesta myöhemmin todennettavat vahingot ja puutteet.

Kiinteistönomistajalla tai tienpitäjällä ei ole oikeutta

vaatia vuokraa tai muuta käyttökorvausta kaapelin sijoittamisesta.

Kaivutöiden tekijällä on velvollisuus ennen työhön ryhtymistä

selvittää, sijaitseeko alueella kaapeleita tai muita maanalaisia rakenteita.

Kiinteistön omistaja, tienpitäjä tai muu kaivutyöstä

vastaava taho ei ole korvausvelvollinen, jos se on täyttänyt selonottovelvollisuutensa ja noudattaa verkonhaltijan antamia ohjeita, eikä kaapeli sijaitse

sijaintidokumentin tai sijaintiselvityksen mukaisessa paikassa.

Tienpitäjä ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet tiealueeseen kohdistuvista

tavanomaisista kunnossapitotöistä, jotka eivät edellytä varsinaista kaivamista, maansiirtoa tai vastaavaa työtä.

Tienpitäjä ei näin ollen vastaa

maakaapelille mahdollisesti

aiheutuneista vahingoista, jotka aiheutuvat maanpinnalla tai

välittömästi maanpinnan läheisyydessä tapahtuvista toimenpiteistä kuten niitto, auraus, höyläys, vesakon raivaus ja

aurausviittojen tavanomainen asentaminen alle 0,4 metriin.

Sopimuksessa annetaan myös ohjeet, kuinka menetellä sähköverkkojen siirron yhteydessä.

Pääsääntö on, että tien rakenteen tai linjauksen parantaminen

voi edellyttää kaapeleiden ja johtojen siirtämistä. Siirtämisen ja suojaamisen tekee tai teettää aina verkonhaltija.

Pylväiden, johtojen ja

kaapeleiden siirtotilanteessa kustannukset neuvotellaan

tapauskohtaisesti ottamalla huomioon alkuperäiset sijoitussopimukset ja siirrosta osapuolille tulevat hyödyt. Lähtökohtana on, että siirtoaloitteen tekijä vastaa siirrosta aiheutuvista kustannuksista.

Verkonhaltija siirtää kustannuksellaan tiealueelle sijoitetut ilmajohdot ja maakaapelit sekä niihin kuuluvat laitteet uuden liittymän tai laajuudeltaan

sitä vastaavan suuruisen työn yhteydessä. Tämä koskee myös tien alittavia maakaapeleita sekä niitä ilmajohtoja, joiden pylväät sijaitsevat tiealueella.

Tienpitäjä osallistuu kustannuksiin, jos tiealueelle tai tiealueen ulkopuolelle sijoitetut

ilmajohdot tai maakaapelit

joudutaan siirtämään tiealueessa

tapahtuneiden laajamittaisten

muutosten johdosta tai tien kunnossapitomenetelmät

muuttuvat huomattavasti.

Ilmajohtojen tai maakaapeleiden siirtokustannuksissa tienpitäjän osuutta määritettäessä

otetaan alentavana tekijänä

huomioon mahdollinen ilmajohtojen tai maakaapeleiden

uusimisen aikaistaminen tai

kapasiteetin nosto. Uusimisen aikaistamisella tarkoitetaan

pylväiden tai johtojen uusimista

tai ilmajohdon korvaamista maakaapeloinnilla.

Suomen Tieyhdistys järjestää helmikuun alusta lähtien alueelliset yksityistiepäivät yhteensä 15:llä eri paikkakunnalla. Päivien

ohjelmassa käsitellään uuden suositussopimuksen pohjalta kaapelien, johtojen, pylväiden yms. asentamista yksityisteiden varsille.

Suositussopimus sekä tietoa yleisötilaisuuksista löytyy

Suomen Tieyhdistyksen internetsivuilta www.tieyhdistys.fi.

ELINA KASTEENPOHJA

Kirjoittaja on Tieyhdistyksen

toimialajohtaja.

Avaa artikkelin PDF