Valtionosuuksien uudistus suosii kasvukuntia
”Siinä täytyy olla pilkkuvirhe tai ajatusvirhe. 90 000 voitaisiin jotenkin kestää, mutta melkein miljoonaa ei mitenkään. En tiedä, miten tästä selvitään”, kommentoi Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilainen torstaina julkistettua ehdotusta valtionosuusjärjestelmäksi.
Kinnulalle ehdotus tosiaan on musertava. Valtionosuuksia lähtisi 524 euroa asukasta kohden, yhteensä 952 000 euroa. Se vastaa 6,8 prosenttia kunnan tuloista.
Ehdotuksessa häviävät eniten kunnat, joissa on iäkäs mutta terve väestö. Kinnula on juuri sellainen.
”Meillä on terveydenhuolto kunnossa, emmekä sairasta kovin paljon. Olisi kannattanut sairastaa”, Urpilainen pohtii.
Maaseutukuntia uudistus kohtelee huonosti, arvioi Sievin kunnan johtaja Markku Koski.
”Uudistus tukee kehittyviä ja kasvavia kuntia. Entinen periaate, jossa kuntien välisiä eroja tasataan, on muuttunut. Uudistus jättää alueet, jotka tyytyvät vähään, kehityksen ulkopuolelle.”
Työpaikkojen omavaraisuus on uusi peruste jakaa osuuksia. Sen arvellaan keskittävän rahaa kehyskunnilta keskuskaupungeille.
Nykyjärjestelmässä ikä tuo sairastamista enemmän rahaa. Ehdotuksessa sairastaminen saa enemmän painoa.
”Sairastaminen vie sosiaalikuluista suuremman osan kuin ikääntyminen”, perustelee valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Ville Salonen.
Muutokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmiin. THL olisi viisinkertaistanut sairastavuuden painoarvon uudessa järjestelmässä.
Ehdotuksen valmistelleen selvitysmiehen Arno Miettisen mukaan niin radikaalia uudistusta ei ole kuitenkaan mahdollista kerralla tehdä, vaikka ehkä tarvettakin olisi. Nyt sairastavuuden painoarvo kasvaa 2,5-kertaiseksi.
”Nykyjärjestelmässä sairastavuuden perusteella jaetaan 2,3 miljardia euroa. Ehdotus on, että se kasvatettaisiin vajaaseen 6 miljardiin euroon”, Miettinen kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa.
Salonen myöntää, että muutos käy joillekin kunnille kipeästi.
”Mutta siirtymäaika on ainakin viisi vuotta. Ensimmäisenä vuotena valtionosuus ei pienene yli viittäkymmentä euroa”, hän lohduttaa.
Valtion harkinnanvarainen tuki vaikeuksissa oleville kunnille säilyy uudistuksessa.
Molemmat kunnanjohtajat pitävät kuntiaan kasvattajaseuroina. Nuoret kasvavat maalla, mutta muuttavat ansaitsemaan kaupunkeihin. He kokevat, että siitä nyt rangaistaan.
”Keski-Suomessa eniten saavat kaksi suurinta kuntaa, Jyväskylä ja Äänekoski. Meidän lisäksi naapurikunnilta Pihtiputaalta ja Viitasaarelta otetaan pois yli miljoona euroa”, Koski manaa.
Myös Tervolan kunta kärsii ikääntyvästä väestöstä.
Kunnanjohtaja Mika Simoskan mukaan iän merkityksen vähentäminen on vasta hyväksytyn rakenneuudistuksen vastainen.
”Syödään kunnan edellytyksiä tukea kotona asumista. Yli 85-vuotiaasta saa 7 000 euroa vähemmän vuodessa”, Simoska sanoo.
Uudistuksen myötä lähes 190 kuntaa menettää valtionosuuksia. Hyötyjiin kuuluu yli 110 kuntaa.
Keskusta kritisoi uudistuksen syventävän alueiden ja kuntien välisiä eroja edelleen. Puolueen laskelmien mukaan yli puolessa kunnista veronkorotuksen paine on yli kaksi prosenttiyksikköä ja 51 kunnassa yli neljä prosenttiyksikköä.
Lopullinen esitys valmistuu Miettiseltä tammikuussa, sitten kunnilta pyydetään lausuntoja. Voimaan uudistus astuu 2015 alussa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
