huidunperä Aktiiviseksi pitää oppia
Laimeanlaisesti äänestettyjen kunnallisvaalien jälkeen on demokratiamme nykytila puhuttanut melkoisesti kansaa ja varsinkin lehdistöä. On esitetty ajatuksia ja ehdotuksia, miten kansalaisten osallistumista kotikunnan yhteisten asioiden hoitoon pitää parantaa. Miten korjata yleensä alhaista osallistumistamme vaaleihin?
Huidunperällä olemme noteeranneet kaksi Helsingin Sanomissa julkaistua puheenvuoroa. Kirjoittajista kulttuurivaikuttaja Seppo Niemelä nostaa tekstissään esiin demokratian perusvaatimuksen eli aktiivisten, yhteiskunnan asioista selvää ottavien kansalaisten merkityksen. Toisen puheenvuoron kirjoittaja, Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg puolestaan käsittelee tilannetta raadollisemmin ja kysyy, onko kansalaisilla riittävästi valmiuksia laajempaan osallistumiseen ja lainsäädännön valmisteluun nykytiedoillaan ja -taidoillaan.
Seppo Niemelä esittää kirjoituksessaan ajatuksen, joka näyttää meiltä unohtuneen: Yhteisten asioiden hoitamiseen ja vaikuttamiseen on tietoisesti opittava. Käsite aktiivi kansalainen ei ole myötäsyntyinen ominaisuus, vaan se on oppimisprosessin tulos siinä kuin muutkin asiat. Kertotauluakaan ei opita luonnostaan.
Niin on myös kansalaisosallistumisen laita. Tarvitsemme perustiedot myös yhteiskunnan eri aloilta, lähiympäristömme, kuntien, maakuntien ja valtion rakenteista ja toimintatavoista. Myös kansainväliset rakenteet ja toimintatavat pitäisi tuntea. Ne ovat meille peruselementtejä siinä kuin kotimaan, sen historian ja oman ammatin ohessa matematiikan ja vieraan kielenkin tuntemuksen perusteet.
Professori Wiberg oikeastaan toteaa, mitä tapahtuu, mikäli Seppo Niemelän esittämät toiveet ja tarpeet eivät toteudu. Valtionhallinnossa suunnitellaankin vastapainoksi päätöksenteon ”joukkoistamista”. Kansalaiset saavat mahdollisuuden vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin jo valmistelun aikana, jolloin kuullaan asiantuntijoita ja tutustutaan pyydettyihin lausuntoihinsa.
Tiedämme, että meillä ovat järjestöt ja puolueosastot hoitaneet asiaa. Aktiivinen kanssakäyminen kansanedustajien ja äänestäjien kesken on ollut meillä juuri sitä haettua ”joukkoistamista”. Tupaillat ovat tavanneet olla sitä, mitä nyt haetaan myös muilla keinoin, kuten tietotekniikalla.
Kansalaisten kokemus, osaaminen ja näkökulmat tulevat huomioon otetuiksi lainsäädäntötyössä kansanedustajien evästämisellä. Kansalaisten todellinen vaikuttaminen edellyttää sekä kokemusta että laajaa näkemystä asiasta samoin kuin sen aikaansaavista vaikutuksista!
Nimenomaan tähän Wiberg iskee sanaisen kirveensä: Todellinen asioihin vaikuttaminen on sitä, että luotava lainsäädäntö paranee ”joukkoistamisen” tuloksena. Se edellyttää asiaan paneutuvia kansalaisia.
Wiberg esittelee esimerkkeinä kaksi väärinkäsitystä asiaan liittyvistä vaikeuksista: Päinvastoin kuin usein luullaan eläkkeiden rahastointiaste on vain 25 prosenttia. Se merkitsee, että neljännes eläkemaksuista on kerätty rahastoihin. Lopun, 75 prosenttia, maksaa nykyinen aktiivisukupolvi!
Toinen merkittävä esimerkki liittyy Nato-keskusteluun: Sen viides pykälä ei anna automaattisia turvatakuita hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle. Pykälä edellyttää muilta jäsenmailta ainoastaan ”tarkoituksenmukaista tukea” hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle. Professori Wiberg toteaa, että tuki voi tällöin muodostua vaikkapa villasukista!
Meillä joukkoistamisen myönteistä merkitystä korostetaan, jotta se toimisi. Seppo Niemelä toteaa, että yhteiskunnallinen toimintamme vaatii kansalaisilta aktiivista otetta. Se saavutetaan, mikäli kansalaisille annetaan siihen asiallista, vakavasti otettavaa kasvatusta. Poliittinen toiminta on osa normaalia elämää.
Huidunperällä ollaan Niemelän kanssa samaa mieltä. Tultiin siihen tulokseen, että laaja kansalaiskasvatus on niin ollen paikallaan.
Julkisuuteen ei ehkä silloin ehdotettaisi jopa lapsilisien tai koko sosiaaliturvan alas ajamista. Sen sijaan ymmärrettäisiin, että ne ovat ihmisarvoisen elämän, yhteiskuntarauhan ja turvallisen elinympäristön takaavia tekijöitä. Samalla ne tukevat suomalaisen lahjakkuuspotentiaalin käyttöönottoon tähtäävää politiikkaa.
Niin luki miesväki meillä täällä Huidunperällä kirjoittajien Niemelä ja Wiberg mielipiteistä. Todettiin heidän aiheellisesti muistuttaneen meitä lukijoita kansalaisaktiivisuuden myönteisestä ja yhteiskuntaa kehittävästä merkityksestä.
Merkittävää tekstiä miehet ovat kirjoittaneet, todettiin!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
