Lypsykarjatilan tytär, ministeri Kiuru: "Välitä viljelijästä -hankkeesta pitäisi saada pysyvä"
Lomitukseen jäämässä 12 paikallisyksikköä vuonna 2023. Lomitusuudistusta käsitelty poliittisesti vain vähän.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pitää Välitä viljelijästä hanketta erittäin tärkeänä. Kuva: Jarkko SirkiäVälitä viljelijästä -hankkeen rahoituksesta on tulossa vääntö ensi vuonna. Rahoitus tälle vuodelle on varma, mutta ensi vuosi on auki.
"On mietitty, että Välitä viljelijästä -hankkeesta saisi pysyvän, mutta budjettikehys on hyvin kireä. Ensi keväänä on siitä todella kova nahina", perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi MTK:n johtokunnalle tiistaina.
Kysyntää on ollut niin paljon, että tarve pysyvälle palvelulle on selvä. Myös hankkeen tulokset ovat olleet vaikuttavia.
Viljelijän työn kuormittavuus on Kiurulle hyvin selvää. Hän myös pitää Välitä viljelijästä -hanketta tärkeänä jaksamisen kannalta.
"Tällaisena lypsykarjatilan tyttärenä tilojen arkipäivä on hyvinkin tuttua", Kiuru sanoo.
Kiuru sanoi MT:lle joulukuussa 2019, että Marinin hallitus on sitoutunut Välitä viljelijästä hankkeeseen vaalikauden loppuun, vuoteen 2023 saakka. Jo silloin Kiuru sanoi, että hankkeen vaikuttavuus on todistettu.
Kiurun mukaan lomituksen paikallisyksiköiden liittymiset etenevät edelleen.
"Palautteen pohjalta Mela olisi sopimassa alueiden kanssa, että vuonna 2023 olisi näillä näkymin 12 lomituksen paikallisyksikköä", lomituksesta vastaava
Lomitusta uudistetaan kahdessa vaiheessa ja se ulottuu hallituskausien yli.
"Varsinaisia hallituksen esityksiä tulee ehkä vasta vuonna 2022. Aikataulu on pikemminkin hidastunut lomituslakien osalta. Seuraavaan vaiheeseen jää iso kuva ja miten rakenteet muuttuvat. Silloin liikutaan 2025 tietämillä ja on seuraavan hallituskauden asia", Kiuru sanoo.
Kiurun mukaan tuottajajärjestöillä ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melalla on hyvä käsitys siitä, miten lomitus tulee järjestää.
"Viimeksi kun kävimme keskustelua, myös teillä on ollut kiinnostusta katsoa lomitusta uudella tavalla."
Johtokunnan jäsen Kati Partanen kertoi, että tärkeintä palautetta on, että uusilla paikallisyksiköillä on tiivistä yhteistyötä MTK:n liittojen kanssa.
"MTK:n puolelta koko tärkeämpää on laadukas johtaminen ja asiakaspalvelu. Se on korostunut eri puolilla maata", Partanen sanoo.
Aihetta on poliittisesti käsitelty vähän. Poliittisesti jotkut haluaisivat ainoastaan keskittää lisää, eikä se Kiurun mielestä ole kentän näkemys.
Lomitusta pohtineen työryhmän mukaan nykymalli on kaikkein käyttökelpoisin.
"Tosiasiallista haastajaa tai muuta vaihtoehtoa löydy. Parlamentaarinen linja on, että lomitusta ei siirretä maakunnille", Kiuru sanoo.
Lue myös:
Talousongelmat, uupuminen, parisuhteen solmut – maaseudun auttajien työssä näkyy elämän koko kirjo
Uusi "lomitusvirasto" ei saa kannatusta – lomituksen johtaminen paikallisesti toimii parhaiten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
