huidunperä Nuorisoseuraliike saanut historiansa
Historiaa käsittelevään kirjallisuuteemme on ilmestynyt harvinainen, kiinnostava uutuus. Markkinoille tuli ministeri Jaakko Nummisen laatima viisiosainen nuorisoseurajärjestön historia nimeltään Yhteisön voima.
Lähes kaksi ja puolituhatta sivua käsittävän sarjan ilmestyminen kansanliikkeestämme on arvokas kulttuuritapahtuma. Laajuudeltaan ja tasoltaan merkittävässä teoksessa on kyse kirjoittajan viidentoista vuoden suurtyöstä.
On totuttu siihen, että kansallisista instituutioista historiaa laadittaessa lähdetään liikkeelle usean asiantuntijajäsenen suunnittelevasta toimituskunnasta ja monista kirjoittajista.
Kun maataloutemme kolmiosaista historiaa ryhdyttiin laatimaan, perustettiin kahdeksanhenkinen valmistelutoimikunta. Sittemmin kolmisenkymmentä alan asiantuntijaa kirjoitti kukin osuutensa. Työ toteutui viidessä vuodessa, ja sarja käsitti alan vaiheet esihistorialliselta ajalta aina 2000-luvun alkuun.
Valtakunnallisen liikkeen historia on ollut Jaakko Nummiselle ilmeisesti mieluinen haaste. Tekijä innostui aiheesta vasta valmistuneena maisterina ja eteläpohjalaisena pitkän linjan nuorisoseuramiehenä. Ensi osa valmistui 1961 ja käsitti järjestön vuodet 1881–1905.
Sitten kesti puoli vuosisataa ennen kuin teokselle syntyi jatko. Aiheen pariin kirjoittaja palasi perusteellisemmin vasta 1995 siirryttyään eläkkeelle virkamiesuraltaan. Niistä viimeiset kaksi vuosikymmentä hän toimi opetusministeriön kansliapäällikkönä.
Neljän seuraavan historiateoksen työ vei sitten aikaa mainitut viisitoista vuotta.
Lähtökohdat olivat poikkeavat maatalouden historiaan verrattuina, kun liike oli äskettäin viettänyt vasta 130-vuotisjuhliaan. Se oli syntynyt kansallisen heräämisen nousun aikoihin, kun sivistyspyrkimykset olivat alkaneet kansaa kiinnostaa.
Kansallisen liikkeen vaiheita tutkiessaan kirjoittajalla oli mahdollisuus perehtyä asiaan perusteellisesti. Parhaimmillaan yli sadantuhannen jäsenen liikkeeksi kasvaneen järjestön aatteet ja lukuisat toimintamuodot sekä leviäminen kunnittain ja kyläkunnittain kautta maan ovatkin saaneet nyt historiateoksissa ja liitesivuillaan paljon huomiota. Aineistoa on ollut runsaasti tutkittavissa painetuista ja painamattomista lähteistä.
Jo liikkeen henkilöluettelot ovat työn seurauksena erityisen laajat ja kiintoisat. Teossarjan nimiluettelossa on seitsemäntuhannen järjestöaktiivin nimet. Kirjoittajien kyseen ollen todetaan julkaisun ja tekstin nimet ja ajankohta. Paikkakunnista todetaan alueella toimineiden seurojenkin nimet, ja luetteloista selviävät seurojen toiminnoista kertovat sivut.
Perustettujen nuorisoseurojen määrä oli vuosina 1881–2010 peräti 3 058. Siten lukijalla on tilaisuus seurata kotikuntansa alueen nuorisoseuratoimintaa parhaassa tapauksessa yli sadan vuoden ajalta.
Myönteistä huomiota herättää sekin, että kirjallisuuden, sanoma- ja aikakauslehtien nuorisoseuratoiminnasta vuosien mittaan julkaisemat kirjoitukset saavat historiassa nyt maininnat. Aihetta on historian viidennessä osassa käsitelty yli kolmenkymmenen tiheällä petiitillä painetun sivun verran.
Historiasarjan tasokkaat artikkelit taas kertovat laajasti, miten maassamme on toiminut ja edelleen toimii myönteinen, kansallista itsekasvatusta ja kulttuuria monipuolisesti edistävä liike. Teoksen artikkeleista erityisen kiintoisia ovat muun muassa neljännessä osassa käsitellyt kirkon ja nuorisoseuraliikkeen suhteet.
Nuorisoseuraliikkeen historiallinen ja sivistysmerkitys on nähty varsinkin kansallisen yhteisvastuun luojana, tasa-arvon edistäjänä, kansalaiskasvattajana ja sivistyksen levittäjänä. Seurat myös ovat luoneet suomalaisen juhlakulttuurin ja monet kulttuuri- urheilu-, musiikki- ja näyttämötaiteen organisaatiot maahamme. Jopa seurakirjastoista kehkeytyi meillä kunnankirjastoja.
Seurat ovat olleet ja ovat edelleen paikallisuuden ja itsekasvatuksen lipunkantajia ja myönteisiä toimijoita yhteiskuntamme eri vaiheissa.
Jaakko Nummisen laaja nuorisoseuraliikkeemme historiateos kuuluu kunnankirjastojen arvokirjoihin. Se on sopiva lahja merkkipäiviään viettäville nuorisoseuralaisille ja käypä palkinto kulttuurikilpailuissamme, Huidunperällä toteamme.
Nummisen työ nuorisoseuraliikkeen historian parissa on tuottanut harvinaisen laajan, kattavan ja arvostavasti yksityiskohtiin paneutuvat teokset. Lukijalle korostuu myös liikkeen myönteinen, historiallinen, sanottaisiinko sopuisa merkitys läpieletyissä yhteiskunnan eri vaiheissa.
Samalla lukija todettavissa on, miten harvinaisen elävä on kautta vuosikymmenten ollut liikkeen perustajan Santeri Alkion aikanaan lausuma toteamus nuorisoseuraliikkeen ihmiskuvasta: Tavoitteena on hyvä ihminen ja kunnon kansalainen.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
