Metallin Aalto: Palkoista sopiminen ei kuulu hallitukselle

Riku Aalto on johtanut metallityöläisiä vuodesta 2008. Hän aloitti työuransa elektroniikka-asentajana Uudenkaupungin autotehtaalla vuonna 1983. Kuva: Roni Rekomaa

Palkoista sopiminen ei kuulu hallitukselle, Metallityöväen liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo MT:lle.

Sen sijaan niin sanotussa Suomen mallissa neuvottelupöytään kuuluvat vientivetoisten alojen palkansaajajärjestöt ja työnantajaliitot.

"On erittäin poikkeuksellista, että hallitus ottaa kantaa työmarkkina-asioihin ja määrittää työn hinnan", Aalto katsoo.

Hallitus sai osapuolet sopimaan palkankorotusten nollalinjasta vuodelle 2017 kilpailukykysopimuksen (kiky) yhteydessä.

Sen jälkeisen palkkakehityksen pohjaksi voidaan ottaa Aallon mukaan esimerkiksi tuottavuus, yleinen talouskehitys tai alan talouskehitys.

Liittovetoisuuteen mennään siksi, että työnantajien EK ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja.

"Työntekijöiden keskusjärjestöillä ei ole enää varsinaisesti neuvotteluosapuolta. Vientiliitot tai niiden koalitiot eli palkansaajat ja työnantajat neuvottelevat keskenään", Aalto sanoo.

Hallitus tavoittelee kikyllä kilpailukyvyn parantamista muun muassa palkkamaltilla ja työajan pidennyksellä. Palkat eivät nousisi vuonna 2017.

Aallon mukaan yritystasolla voidaan sopia toisinkin. Myöskään työajan pidennys ei tapahdu luopumalla keskitetysti kokonaisista vapaapäivistä, kuten arkipyhistä tai pekkaspäivistä, vaan metallialallakin esimerkiksi 2–4 tunnin jaksoissa.

"Työaikaratkaisuista olisi hyvä sopia paikallisesti, koska perälauta on kohtuullisen haastava myös työnantajille. Jos paikallinen sopiminen ei onnistu, työnantaja löytää sen edestään."

"Perälauta" on rakennettu Aallon mukaan niin, että työnantaja joutuu seuraamaan melko hankalasti yksittäisen työntekijän työaikaa vuositasolla.

Kiky-sopimus joutui vaakalaudalle perjantaina, kun kuntapuolen palkansaajajärjestöt alkoivat vaatia allekirjoituksensa vastineeksi hallituksen lupausta siitä, ettei kuntataloudelta leikata lisää.

"Palkansaajien keskinäinen koordinaatio petti", Aalto kommentoi. Hänen mukaansa järjestöjen kesken ei kulkenut tieto siitä, että osa järjestöistä panttaa allekirjoituksiaan.

Metalliliitto uusi työehtosopimuksensa kikyn mukaisiksi jo kesällä, ja sopimusta noudatetaan.

"Jos kiky kaatuisi, työmarkkinat joutuvat kaaokseen, koska liittojen välillä ei olisi minkäänlaista koordinaatiota. Samalla kaatuisi myös Suomen malli."

Kuntapuolelle syntyi sopu perjantaina, mutta hoitajien Super haluaa lisätietoa vielä maanantaina. Hallitus on luvannut sopimuksen vastalahjana veronalennuksia.