Myyräkuumetta on tänäkin vuonna syytä varoa, vaikka myyräkannat ovat nyt pieniä

Myöhemmin keväällä lumien sulettua saadaan tuoreet arviot siitä, miten myyrät ovat selvinneet talven yli. 

Myyräkuumetta kannattaa varoa nyt erityisesti Keski- ja Länsi-Suomessa. Siellä tavataan paikoin melko runsaasti metsämyyriä, jotka levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta.

Kaikkiaan myyräkannat ovat kuitenkin aika pieniä, idässä ja etelässä jopa hyvin vähäisiä.

"Myyriä ei ole nyt missään päin poikkeuksellisen runsaasti", kertoo johtava tutkija Otso Huitu Luonnonvarakeskuksesta.

Myöhemmin keväällä lumien sulettua saadaan tuoreet arviot siitä, miten myyrät ovat selvinneet talven yli.

Läntisessä Suomessa myyrien määrä voi mahdollisesti olla huipussaan ensi syksynä, muualla maassa aikaisintaan parin vuoden kuluttua, Huitu kertoo.

Myyräkannat – ja samalla myyräkuumetapausten määrät – vaihtelevat muutamien vuosien sykleissä. Huippuvuotta seuraa romahdus, jonka jälkeen eläinkanta lähtee taas pariksi vuodeksi nousuun.

Tutkija kannustaa kuitenkin varovaisuuteen, kun siivoaa esimerkiksi ulkovarastoja talvikauden jälkeen.

Myyräkuumeen aiheuttaa metsämyyrien ulosteesta ja virtsasta tarttuva Puumala-virus, joka kulkeutuu pölyn mukana ihmisten hengitysteihin.

Myyräkannan huippuvaiheeseen osuvan talven jälkeen jopa kaksi kolmasosaa myyristä saattaa kantaa Puumala-virusta, ja puuliitereiden tapaisissa kylmissä tiloissa virus voi säilyä hyvinkin vähintään pari kuukautta.

"Yksikin myyrä voi erittää huomattavan määrän jätettä."

Myyräkuume alkaa korkealla kuumeella ilman hengitystieoireita.

Seuraavaksi tulee päänsärkyä, pahoinvointia sekä vatsa- ja selkäkipuja. Joillakin on ohimeneviä näköhäiriöitä. Myöhemmin voi ilmetä munuaisten vajaatoiminnan merkkejä, esimerkiksi virtsamäärän vähentymistä.

Myyräkuumeeseen ei ole varsinaista viruslääkettä, vaan lähinnä hoidetaan taudin oireita.

Parhaiten myyriltä voi suojautua loukuilla.