"Kovasydämisyys" homoja kohtaan karkottaa potentiaalisia kannattajia, paljastaa kristillisdemokraattien teettämä tutkimus

Kristillisdemokraattien julkikuvaa hallitsee entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen, jota vastaan nostettiin tänä keväänä syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto 

Kristillisdemokraattien heikko menestys kesäkuun kuntavaaleissa on saanut puolueen harrastamaan itsetutkiskelua perjantaina alkaneessa, etäyhteyksin järjestettävässä puoluekokouksessa.

Kannatus jäi 3,6 prosenttiin ja laski edellisistä kuntavaaleista puoli prosenttiyksikköä, edellisistä eduskuntavaaleista 0,3 prosenttiyksikköä.

Puoluekokoukselle esitellyssä toimintasuunnitelmassa esitetään, että maakuntavaaleihin asetettaisiin tavoite nostaa kannatus yli 4 prosentin ensi tammikuun aluevaaleihin mennessä.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa pitäisi suunnitelman mukaan yltää jo yli viiden prosentin, jotta kansanedustajapaikkoja saataisiin 10, eli tuplat nykyiseen verrattuna.

Heikon kuntavaalimenestyksen jälkeen puolue teetti sisäisen vaalianalyysin, joka kertoi jäsenten kokevan, että profiloituminen uskontopuolueeksi laskee puolueen kannatusta.

Samankaltainen viesti saatiin myös viime vuonna tehdystä Kantarin tutkimuksesta, jossa ilmeni, että suurimmat syyt olla äänestämättä puoluetta ovat sen pienuus ja heikko vaikuttavuus, mutta myös se, että puolue sekoittaa uskontoa ja politiikkaa.

"Myös koettu kovasydämisyys homoseksuaaleja kohtaan karkottaa potentiaalisia kannattajia", todetaan toimintasuunnitelmassa.

Kristillisdemokraattien sisäisestä kuohunnasta kirjoittaneen Suomen Kuvalehden mukaan tätä mieltä oli joka kolmas kyselyyn vastanneista. Puolueen julkikuvaa hallitsee entinen puheenjohtaja, nykyään eduskuntaryhmää johtava Päivi Räsänen, jota vastaan nostettiin tänä keväänä syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Syytteet koskevat Räsäsen kirjoituksia, joissa hänen epäillään halventaneen homoseksuaaleja.

Lääkkeeksi imagon ongelmiin toimintasuunnitelma esittää "ideologista keskustelua, peiliin katsomista ja tiimipelaamista".

Suunnitelman mukaan uskonnon ja politiikan koettu sekoittaminen tulee ottaa strategiatyön kohteeksi. Seksuaalietiikasta on suunnitelman mukaan tarkoitus käydä perinpohjainen keskustelu ja laatia siitä ohjelma tai julkilausuma.

Kannatuksen sakkaaminen näkyy myös monissa puoluekokousaloitteissa, joissa vaaditaan toimia puolueen imagon parantamiseksi.

Puoluejohtoon on tulossa henkilövaihdoksia. Sari Essayah valitiin jatkokaudelle puheenjohtajaksi, eikä hänellä ollut haastajia.

Sen sijaan kolmesta varapuheenjohtajasta vaihtuu kaksi. Nykyisistä vain kansanedustaja Peter Östman hakee jatkokautta varapuheenjohtajana. Östmanin lisäksi varapuheenjohtajan paikkoja tavoittelee seitsemän muuta ehdokasta.

Essayah kommentoi katsauksessaan Räsäsen puheita todeten sanoneensa monesti, että Räsäsen lausunnot eivät ole puoluepoliittisia kannanottoja, vaikka ne sellaisiksi mielletään. Essayahin mukaan Räsäsellä on täysi oikeus käydä opillista ja teologista keskustelua kirkon jäsenenä ja kirkkokuntansa päättäjänä.

"Myös suuri hiljainen enemmistö suomalaisia pitää Päivin joutumista kannanotoistaan käräjille käsittämättömänä. Politiikassa asiat ovat kuitenkin niin, miltä ne näyttävät ja kiistämällä tämä tai laittamalla pään pensaaseen, mitään ei ole voitettavissa", Essayah myönsi.

Hän peräsi aitoa suvaitsevaisuutta eri näkemyksille, mutta muistutti, että jokainen kristillisdemokraatti luo kuvaa puolueesta.

"On aina syytä asettaa itselleen kysymys, kun kristillisdemokratiaa edustavana poliitikkona avaan suuni, kirjoitan tai sometan: toimiiko se puolueen parhaaksi?"