Energiapolitiikansuunta kateissa
Eurooppalaisen energiapolitiikan yhteinen tavoite on lisätä uusiutuvan energian osuutta reippaasti. Tavoitteeseen pyritään muun muassa päästöoikeuskaupalla ja tukemalla monin tavoin uusiutuvan energian käyttöä.
Uusiutuvan, kotimaisen energian käytöllä pyritään ilmastopolitiikan toteuttamisen lisäksi vähentämään fossiilisen energian tuontia ja lisäämään energiaomavaraisuutta.
Tavoitteet ovat perusteltuja, mutta niihin pääseminen on osoittautunut ennakoituakin vaikeammaksi. Viime vuosi näytti, että päästökauppa ei toimi ja päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta kivihiilen käyttö on lisääntynyt.
Energia- ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisen seurauksena Suomessa on ajauduttu ristiriitaiseen tilanteeseen. Uusiutuvan energian lisäämisestä ja tuontiriippuvaisuudesta pääsemisestä on laaja yksimielisyys, mutta käytännön todellisuus on päinvastainen.
Hiili on korvannut turpeen ja metsähakkeen suomalaisissa voimaloissa. Turpeen veronkorotukset ja hakkeella tuotetun sähkön tuen alentaminen ovat yhdessä johtaneet kivihiilen käytön roimaan lisääntymiseen myös sisämaan voimaloissa. Kivihiilen kilpailukykyä on parantanut lisäksi sen hinnan aleneminen.
Vaasalaisen EPV Energian hankintapäällikön Timo Oravan mukaan yritys ei välttämättä käyttäisi haketta tänä talvena lainkaan, ellei se haluaisi olla pitkäjänteinen kumppani puuntoimittajille (MT 8.1.).
Kivihiilen käyttö on lisääntynyt myös muualla EU:n alueella ja koko maailmassa. Esimerkiksi Saksassa kivihiiltä palaa entistä enemmän huolimatta siitä, että uusiutuvan energian tuotantoa tuetaan erittäin avokätisesti. Uusiutuvan energian tuen eli lähinnä tuuli- ja aurinkoenergian tukien ennakoidaan Saksassa nousevan tänä vuonna noin 24 miljardiin euroon.
Saksan kivi- ja ruskohiilen suosiota voi jotenkin perustella niiden kotimaisuudella, mutta Suomessa tämä ei päde. Suomen energiaomavaraisuus on vain vajaa kolmannes. Toissa vuonna Suomeen tuotiin Bioenergia ry:n puheenjohtajan Esa Lindholmin mukaan noin 13,5 miljardilla eurolla erilaisia energiatuotteita. Esimerkiksi sähköä tuotiin noin 20 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
Nykyisen hallituksen lanseeraaman puhtaan energian ohjelman tavoitteena on, että kivihiilen käyttö lopetetaan kokonaan vuoteen 2025 mennessä, öljyn käyttöä vähennetään 20 ja maakaasun 10 prosenttia sekä pyritään eroon sähkön tuonnista. Tavoitteena on myös vähentää turpeen käy1ttöä kolmanneksella niin, ettei sitä korvata kivihiilellä.
Hallitus on kuitenkin käytännössä toiminut omaa ohjelmaansa vastaan. Kivihiilen käyttö on lisääntynyt, kotimaisten puun ja turpeen käyttö on vähentynyt. Uusien turpeennostolupien saaminen on vaikeaa eikä uutta vesivoimaa saa rakentaa.
Oman lisänsä energiasoppaan tuo se, että anteliaasti tuettua tuulivoimaa on siirtynyt suurelta osin ulkomaiseen omistukseen. Esimerkiksi Fortum ilmoitti eilen, että se myy Kalajoen tuulivoimalahankkeensa kansainväliselle, Saksassa päämajaansa pitävälle yhtiölle.
Suomen energia- ja ilmastopolitiikalla on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta käytännön toteutus on kaatunut hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.
Suomella on hyvät mahdollisuudet vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Se edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä politiikkaa. Kotimainen uusiutuva energia on oiva lääke myös vaihtotaseen vajeeseen ja työttömyyteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
