Jätevesiasetus vetää vesiperän

Kuva: Markku Vuorikari

Haja-asutusalueen jätevesiasetus on painunut kansalaisten mielissä unholaan. Niin voi päätellä Suomen ympäristökeskuksen tilastosta, jonka mukaan vasta 10–15 prosenttia kiinteistöistä on toteuttanut vaadittavan jätevesiremontin.

Asetus koskee satoja tuhansia maaseudun kiinteistöjä.

Jätevesien käsittely pitäisi hoitaa asetuksen vaatimalle tasolle vuoteen 2016 mennessä. Tässä vaiheessa on jo selvää, ettei tavoite toteudu läheskään kaikissa kiinteistöissä. Sitä ei kiistä myöskään tutkimusinsinööri Riitta Vilpas Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Vilpas kertoo, että moni laitevalmistaja on ajautunut konkurssiin puhdistamojen heikon kysynnän vuoksi.

”Tuntuu, että ihmiset luulevat, ettei asetuksen muutoksen jälkeen tarvitse tehdä mitään.”

Jätevesiasetusta lievennettiin niin, että yli 68-vuotiaat voivat välttää remontin poikkeusluvalla. Lisäksi vaatimusta puhdistustehosta laskettiin fosforin osalta 85 prosentista 70 prosenttiin.

Vilpas muistuttaa, että asetus on yhä voimassa ja laki vaatii kiinteistöjä tehostamaan jätevesiensä käsittelyä. Hän patistaa kiinteistöjen omistajia ottamaan yhteyttä kuntaan ohjeiden saamiseksi.

Vilpas ei tiedä, millaiset sanktiot jätevesiremontin laiminlyönnistä ropsahtaa. Ensin kiinteistölle luultavasti annetaan vaade hoitaa asia kuntoon. Seuraava askel voisi olla sakko.

”Oletus kuitenkin on, että ihmiset noudattavat lakeja.”

Valvonta jää kunnan vastuulle. Vilpas toivoo, että aikarajan jälkeen naapurit ilmiantavat kiinteistöt, joissa remonttia ei ole vielä tehty.