UUTISTAUSTA Bonuskorttiremontti tulisi kalliiksi – kaupan närkästyminen ei ihmetytä
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on odottanut kauan sopivaa hetkeä. Viime viikolla se viimein koitti. KKV:n ylijohtaja Juhani Jokinen kertoi lehtihaastattelussa (HS 3.1.), että virasto käynnistää selvityksen, miten määräävässä markkina-asemassa olevien K- ja S-ryhmien kanta-asiakaskortit vaikuttavat kaupparyhmien kilpailuasemaan ja asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen.
KKV on ollut pitkään voimaton puuttumaan kahden kaupparyhmän asemaan markkinoilla. Nyt laki antaa oikeuden erilaisiin toimiin, kuten edellä mainittuun selvitykseen.
Uuden kilpailulain vuoksi molemmat isot kaupparyhmät ovat nyt viranomaisten kontrollissa. Lain mukaan vähintään 30 prosentin markkinaosuus päivittäistavarakaupassa tarkoittaa automaattisesti määräävää markkina-asemaa.
Mahdollisia viranomaistoimia on lain selityskappaleessa lueteltu useita.
Niitä on tulkittu useasti väärin – ehkä tahallisesti – tai sitten kauppiaat eivät ole lukeneet koko lakia. Tulkintojen perusteella monia maataloustuottajia on sittemmin kurmotettu.
Ainakin viime syksynä savolainen osuuskauppa PeeÄssä vetosi perusteetta kilpailulakiin ja pudotti esimerkiksi perunan tuottajahintoja (MT 25.10.). Kauppa väitti, ettei se voi enää suosia lähiyrittäjiä ja kaikille pitäisi maksaa tuotteesta sama hinta.
Viranomaisten tulevat toimet ovat kiinnostaneet pitkään myös tiedotusvälineitä. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi viime vuoden alkupuolella (MT 25.2.), että nykyinen bonuskorttijärjestelmä joutuu remonttiin, kun kilpailulaki tulee voimaan.
Laki oli juuri eduskunnassa käsiteltävänä. Tuolloin ylijohtaja Jokinen ei halunnut ottaa kantaa siihen, mitä laki tarkoittaisi käytännössä.
Yksi asiantuntijoista, professori Pertti Virtanen arvioi MT:lle, että kanta-asiakkuudet keskittävät ostoksia ja estävät kilpailijoiden pääsyä markkinoille.
”Uskollisuusalennukset” ovat edelleen hyväksyttäviä ketju- ja kauppakohtaisina, mutta ainakin ketjujen ulkopuolisten liikkeiden tarjoamat edut joutuvat leikkuriin, ennakoi Virtanen.
MT:n uutinen yllätti. Bonuskorttikulma meinasi jäädä kokoonaan ilman huomiota. Aika nopeasti laskin itsekin, että kaupan kanta-asiakasruletin ympärillä pyörii satojen miljoonien eurojen mainio bisnes.
Vai kuka nykyään jättää pohtimatta, menettääkö jostain ostoksesta bonuksia tai jonkinlaisen edun, jos ostaa vaikkapa astianpesukoneen tavallisesta kodinkoneliikkeestä tai bensalitran bonuksettomasti? Ovatko S- tai K-ryhmä saaneet ison sijan tällaisessa pähkäilyssä?
Tästäkö lopulta johtui kaupan lobbareiden voimakas painostus, kun kilpailulakiesitys vietiin eduskuntaan? Mutta kauppa kävi kuumana aivan toisesta asiasta. Se muun muassa uhkasi, ilman järkeviä perusteita, että ruuan hinta nousee, kun laki astuu voimaan.
Kansanedustajat eivät uskoneet kaupan väitteitä hinnankorotuksista. Kilpailulaki hyväksyttiin poikkeuksellisesti muutoksitta. Vain sen voimaantuloa lykättiin, jotta viranomaiset saivat lisäaikaa toimeenpanon valmisteluun.
Kilpailulain uusin säännös on ollut nyt reilun viikon voimassa.
Kaupan edustajat eivät tietenkään säikähdä KKV:n uutta kanta-asiakasjärjestelmäselvitystä.
Pokka pitää. Ehkäpä kauppa on tuntenut viime vuosien ajan motiivit, jotka lopulta käynnistivät kilpailulain uudistamisen vaalikauden alussa.
MT:n saamien tietojen mukaan juuri K- ja S-ryhmän koukuttava bonuskorttibisnes oli keskeinen syy kilpailulain uudistamiseen.
Lain valmistelusta vastannut työ- ja elinkeinoministeriö kuuli 2011–2012 monenlaisia lain kaatoyrityksiä, kommentoi lähde allekirjoittaneelle keväällä 2012.
Kilpailulaki vaikuttanee jatkossa esimerkiksi maataloustuottajien ja kaupan väliseen suhteeseen, mutta ehkäpä hallitus halusi aloittaa kilpailun edistämisen aika järeällä keinolla.
Tätä taustaa vasten kaupan puolta on helppo ymmärtää. Jos kilpailuviranomainen haluaisi lopettaa bonuksia lypsävän lehmän, kuka siihen suostuisi heti?
janne impiö on MT:n uutispäällikkö
janne.impio@
mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
