Sianlihan vienti kasvoi viime vuonna kolmanneksen, kasvu tuli Kiinan markkinoilta

HKScanin ensimmäinen sianlihakontti lähti kohti satamaa ja Kiinaa huhtikuussa 2018. Kysyntää on Kiinassa riittänyt. Kuva: Kari Salonen

Sianlihan ulkomaankaupan euromääräinen tase kääntyi viime vuonna positiiviseksi, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo tänään julkistetussa maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessaan.

Sianlihan vienti Kiinaan on kasvanut lähes räjähdysmäisesti vuodesta 2017 alkaen. Viime vuonna se ylsi jo 58 miljoonaan euroon, joka oli tasan puolet koko Suomen sianlihanviennistä.

Samaan aikaan, kun vienti kasvoi, sianlihan tuonti Suomeen väheni. Eniten väheni tuonti Saksasta.

Tuonnin vähenemisen perussyy oli koronapandemia ja siitä johtuva suurkeittiöiden lihankäytön väheneminen.

Katsauksessa todetaan, että ruokapalveluala, johon kuuluvat ravintolat, lounaspaikat ja kahvilat, on ollut korona-aikana hätää kärsimässä.

Ruuan vähittäiskauppa sitä vastoin kuuluu korona-ajan voittajiin. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien vähittäismyynnin kasvu oli viime vuonna peräti seitsemän prosenttia.

"Koronapandemia on kohdellut kotitalouksia varsin eriarvoisesti heikentäen joidenkin taloudellista tilannetta", Luken erikoistutkija Terhi Latvala sanoo. "Tämän myötä ruuan kulutus on polarisoitumassa. Kysyntää on samanaikaisesti sekä edullisille peruselintarvikkeille että elämyksellisille lisäarvotuotteille."

Koronarajoitusten lieventyessä ja talouskasvun piristyessä kotitalouksien patoutunut kulutushalukkuus alkaa purkautua.

"Tämä helpottaa erityisesti kovimmat koronaiskut kokeneiden ravintoloiden, ulkona syömisen ja koko ruokapalvelualan nousemista takaisin jaloilleen. Ruuan myynti päivittäistavarakaupoista vastaavasti laskee", arvioi tutkimusprofessori Jyrki Niemi.