Iranilaiskomentaja Suleimanin hautajaisten uhriluku nousi yli 50:n

Sadattuhannet surijat ovat täyttäneet Suleimanin kotikaupungin Kermanin kadut. Hautajaissaattue äityi rynnistykseksi. Lehtikuva/AFP 

Iranilaiskomentaja Qassem Suleimanin hautajaisissa yli 50 ihmistä on kuollut hautajaisissa syntyneessä tungoksessa.

Lisäksi yli 200 ihmistä on loukkaantunut. Osa heistä on kriittisessä tilassa.

Suleimanin hautajaiset järjestettiin tänään hänen kotikaupungissaan Kermanissa. Suleimani kuoli viime viikolla Yhdysvaltain tekemässä lennokki-iskussa. Tapaus on kiristänyt Yhdysvaltain ja Iranin valmiiksi kireät välit äärimmilleen.

Hautajaissaattueita on ollut ennen tätä päivää useammassa kaupungissa ympäri maata. Eilen sadattuhannet ihmiset kerääntyivät seuraamaan Suleimanin hautajaissaattuetta Iranin pääkaupunkiin Teheraniin. Valtiollisen television mukaan ihmisiä oli liikkeellä yhteensä miljoonittain.

62-vuotias iranilaiskomentaja kuoli perjantaina Irakissa Bagdadin lentokentällä Yhdysvaltojen tekemässä lennokki-iskussa. Iskun määräsi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Tänään Kermanin kaupungissa Azadin aukiolla oli aiemmin päivällä esillä kaksi Iranin lipuin verhottua arkkua, joista toisessa kerrottiin olevan Suleimanin läheisimmän avustajan ruumis.

Hautajaissaaton kulkiessa ohitse surijat heittivät Suleimanin arkkua kuljettavan kulkuneuvon päälle huivejaan, jotta he voisivat saada marttyyrin veren siunauksen.

Eräs paikalle saapunut surija kertoi komentajan "salamurhan" saavan iranilaisten veren kiehumaan. Toinen surija taas painotti uutistoimisto AFP:lle Suleimanin merkitystä ja oli sitä mieltä, että iranilaiskomentaja olisi puolustanut koko maailman turvallisuutta.

"Häntä ei rakastettu vain Kermanissa tai Iranissa, vaan myös koko maailmassa", Hemmat Dehghan kertoi uutistoimistolle.

Monet surijat ovat vaatineet kovaan ääneen kostotoimia Suleimanin surman vuoksi. Kaikki eivät kuitenkaan halua sotilaallista konfliktia Yhdysvaltojen kanssa.

"Sota on taatusti viimeinen vaihtoehto. Kukaan ei kannata sotaa", Dorani-sukunimen kertonut 45-vuotias nainen sanoi.

Hänen mukaansa Yhdysvallat yritti huijata iranilaisia, saada heidät suuttumaan ja saada heidät vedettyä sotaan. "Se ei tule toimimaan", hän jatkoi.

Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei on vannonut huomattavaa kostoa Yhdysvalloille. Trump on puolestaan uhannut Yhdysvaltojen iskevän kymmeniin Iranille merkittäviin kohteisiin, jos Iran ryhtyy vastatoimiin.

Iran ilmoitti myöhään sunnuntaina jatkavansa edelleen ydinsopimuksesta vetäytymistä. Sopimus on ollut erittäin heikoilla kantimilla jo pitkään, sillä Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta yksipuolisesti toissa vuonna ja palautti Iraniin kohdistuvia talouspakotteita.

Yhdysvaltain iskun tapahtumapaikaksi päätynyt Irak reagoi myös voimakkaasti Suleimanin tappamiseen. Sunnuntaina parlamentti kehotti maan hallitusta karkottamaan Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaat maasta. Yhdysvaltalaissotilaita on Irakissa tällä hetkellä noin 5  200.

Hallituksen on vielä hyväksyttävä päätös, mutta virkaa tekevä pääministeri Adil Abdul-Mahdi on aikaisemmin kertonut kannattavansa joukkojen lähtemistä. Trump on uhannut Irakia merkittävillä talouspakotteilla ja vaatinut Irakia maksamaan operaation kuluja, jos joukot lähetetään pois.

Suleimanin tappaneessa ilmaiskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä, heidän joukossaan oli muun muassa Irakin puolisotilaallisen Hashed al-Shaab -järjestön varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.

Irak on pyytänyt uutistoimisto AFP:n näkemässä kirjeessä YK:n turvallisuusneuvostoa tuomitsemaan Suleimanin tappaneen ilmaiskun.

Eri puolilta maailmaa on vedottu kaikkiin konfliktin osapuoliin, jotta tilanne säilyisi rauhallisena. Esimerkiksi Britannian, Ranskan ja Saksan johtajat julkaisivat sunnuntaina yhteislausunnon, jossa ne pyysivät toimijoilta malttia ja vastuullisuutta.

Vastaavia toiveita on tullut muun muassa EU:lta, Kiinalta ja Saudi-Arabialta. EU-maiden ulkoministerien on määrä pitää hätäkokous Lähi-idän tilanteesta perjantaina.

Maanantaina sotilasliitto Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg korosti, että päätös iskeä Suleimania vastaan oli yksin Yhdysvaltojen. Hän kuitenkin jatkoi, että myös muut Nato-maat ovat olleet pitkään huolissaan siitä, miten Iran toiminnallaan lisää epävakautta Lähi-idässä.

Stoltenberg kehotti myös Irania välttämään uusia provokaatioita ja väkivaltaisuuksia. Iskun takia Naton Isisin-vastainen koulutusoperaatio Irakissa pysyy jäissä toistaiseksi.

Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon mukaan kaikki Yhdysvaltain toimet "tapahtuvat kansainvälisen oikeuden puitteissa", kertoo muun muassa brittilehti Guardian.

Pompeo kommentoi asiaa lehdistötilaisuudessa viitaten presidentti Donald Trumpin muutaman päivän takaiseen ilmoitukseen siitä, että Yhdysvallat olisi valmis iskemään Iranin kohteisiin, jotka olisivat merkittäviä iranilaiselle kulttuurille.

Pompeo myös puolusti iranilaiskomentaja Qassem Suleimanin surmaamista. Pompeon mukaan isku pelasti "yhdysvaltalaisia henkiä".

Yhdysvaltojen tekemässä lennokki-iskussa perjantaina kuollut Suleimani haudattiin tänään Iranissa.

Suleimani oli iranilaisten Quds-erikoisjoukkojen komentaja vuodesta 1998 lähtien, kertoo BBC.

Quds-joukot ovat Iranin vallankumouskaartin kansainvälinen erikoishaara, joka muun muassa soluttautuu vieraan vallan alueelle esimerkiksi tiedustelutehtäviin. Eliittijoukon kerrotaan osallistuneen myös väkivaltaisiin iskuihin.

BBC:n mukaan Suleimani muun muassa kokosi ulkomailla Iranille uskollisia aseellisten ryhmien verkostoja ja tarjosi aseita liittolaisille ympäri Lähi-itää. Suleimani toimi alkujaan pitkälti varjoista käsin ja nousi omilla kasvoillaan julkisuuteen isommin vasta muutamien edellisten vuosien aikana.

Yhdysvaltain silmissä niin Suleimani kuin Quds-joukotkin ovat terroristeja. Trumpin mukaan Quds-joukkojen komentaja oli suunnitellut iskuja Yhdysvaltojen joukkoja ja diplomaatteja vastaan Irakissa.