Ihanne kaupunki-maisemastarikkoi taajamamiljööt
Susanna huhtinen Kuva: Viestilehtien arkistoHauho, vanha maanviljelyspitäjä, sijaitsee Lahden ja Tampereen välillä kulkevan valtatie 12:n varrella.
Järvilaaksot sokkeloisine niemineen ovat syntyneet jääkauden kulutus- ja sulamisprosessien seurauksena.
Kirkonkylän pysyvä asutus juontaa juurensa kauas rautakaudelle.
Hauhon kirkonkylä on harvinainen, sillä se on selvinnyt myös toisesta luonnonvoimien kaltaisesta prosessista: kaupungistamisen ideologiaa palvovasta rakentamisesta ja uudisrakennusvyörystä, joka on muualla pyyhkäissyt tieltään monia vanhoja rakennuksia.
Maaseudun kaupunkimainen rakentaminen oli tulosta 60-luvulla alkaneesta politiikasta.
Entisajan kirkonkylien rakennukset syntyivät paikallisen harkinnan pohjalta, usein talo kerrallaan.
1960-luvulla siirryttiin kohti suunniteltua kasvua. Pienoislähiöitä kaavoitettiin ja rakennettiin lyhyessä ajassa. Uusi rakennuslaki korosti suunnittelun vaatimattomuutta ja yksinkertaisuutta.
Samalla maaseudun varustelu haluttiin muuttaa vastaamaan kaupungin oloja maaltapaon hillitsemiseksi.
Kirkonkyliin, joita alettiin kutsua kunnan keskustataajamiksi, nousi kaurapeltojen reunaan kerrostaloja ja pelloille rivitaloja.
Vanhojen kirkonkylien keskustoja pidettiin kelvottomina täyttämään modernin ihmisen tarpeita.
Vanhoja, hyväkuntoisia rakennuksia purettiin, ja korjausrakentaminen kärsi taitajien puutteesta. Ympäristömuutokset kirkonkylissä herättivät lopulta suurenkin yleisön huomion.
Vuonna 1985 rakennuslakiin saatiin muutos, jonka avulla vanhat rakennukset saivat lopulta lainsuojan.
Merkittävä aloituslaukaus oli Maaseudun rakennuskulttuuripäivät vuonna 1977, jolloin teesit kiinnitettiin haastavasti sisäministeri Eino Uusitalon oveen.
Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla -hankkeen loppuraportin mukaan kaupungistamisen ideologia jätti suomalaiseen maaseututaajamaan merkittävät vauriot.
Hankkeessa maaseututaajamia tarkasteltiin 35 vuoden aikajänteellä.
Erityisen puutteellista on ollut maisemasuunnittelun osaamisen puute.
Niiltä osin, kun ennakoitu kasvu ja kaupungistumisen jatkuminen on jäänyt toteutumatta, on jäljelle jäänyt runsain mitoin ylläpidettävää tieinfrastruktuuria sekä asfaltin dominoima taajamakuva.
Nykyisin vanhat miljööt ovat jälleen arvossaan: ne maaseututaajamat, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen identiteettinsä, puutalonsa ja raittinsa, ovat vahvemmilla matkailusta ja vapaa-ajasta ponnistavilla markkinoilla.
Arkkitehteja ja maanmittausinsinöörejä koulutetaan edelleen pääasiassa kaupunkimaisiin olosuhteisiin.
Oulun yliopisto on onnekas poikkeus: sen arkkitehtiosasto on maaseutuorientoitunut.
Hankkeessa tarkasteltiin Perniön, Hauhon, Sysmän, Multian, Kangasniemen, Kälviän ja Kaustisen muutosprosesseja.
Hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja sitä koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu.
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
