Ilkka Lammi ammensivaikutteita Suomentaiteen kultakaudesta
Nuorena kuollut taidemaalari Ilkka Lammi sai taiteeseensa vaikutteita Suomen kultakauden kuvataiteilijoilta.
Ilkka Lammin tuotannosta ja siihen vaikuttaneista teoksista on parhaillaan laaja näyttely Salon taidemuseo Veturitallissa. Lammin vuosilta 1998–2000 olevista teoksista monet eivät ole aiemmin olleet julkisesti esillä.
Kokonaisuudessa on noin sata maalausta, joista suurin osa on Lammin. Mukana on myös hänen taiteeseensa vaikuttaneita esikuvia ja inspiraation lähteitä Suomen kultakauden taiteesta.
Ilkka Lammi oli ahkera ja tuottelias koko vuonna 1994 alkaneen taiteilijauransa ajan. Hän aloitti tuolloin opinnot Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella.
Vuonna 1996 opinnot jatkuivat Kuvataideakatemiassa, josta Lammi valmistui kandidaatiksi vain kuukautta ennen kuolemaansa vuonna 2000.
Kuuden vuoden aikana Lammi teki satoja öljymaalauksia, tuhansia piirustuksia ja luonnoksia, sekä alkuvuosina myös akvarelleja.
Alkutuotannon maalaustyyli oli realistinen, ja useissa aihe on otettu luonnosta. Lammi harjoitteli paljon veden, metsän ja lumen kuvaamista.
Luontoaiheet tarkentuivat metsän sisustan yksityiskohtiin, heiniin, puunrunkoihin, varpuihin, oksiin ja näreisiin.
Lammi on itse todennut: ”Yritän katsoa kuvia naiivisti: kuinka asiat toimivat kuvallisesti eli kuinka pintojen suhteet, sommittelu ja värit toimivat. Toinen puoli on se minkä tunnelman kuva välittää ja parhaassa tapauksessa nämä kaksi puolta toimivat yhdessä.”
Suomalaisten kultakauden taiteilijoiden vaikutus Lammin maalauksiin on ilmeinen.
Omassa julkaisussaan vuonna 2000 Ilkka Lammi nostaa esille myös kiinalaisen noin vuonna 1000 eläneen maisemamaalari Guo Xi:n ajatuksia täydellisestä maisemasta ja siitä, millaisia ominaisuuksia sellaisen toteuttajalta edellytetään.
Lammin tuotannosta noin puolet on ihmiskuvauksia. Varhaiset henkilöaiheet ovat muotokuvia, kuvia lähipiiristä tai tutkielmia katujen vilinästä napatuista vieraista henkilöistä.
Myöhemmin Lammin ilmaisu kehittyi abstraktimpaan suuntaan.
Muotokuvissa ihmiset alkavat ensin nivoutua osaksi taustan maisemaa ja lopulta siirtyvät maalauksen reunaan tai kulmaan.
Maalausten figuurit ovat usein kauniita tummia naisia, jotka katsovat katsojaa vaativan voimakkain ilmein, tai myöhäisimmissä maalauksissa eteerisiä ja hauraita hahmoja vahvan taustan pinnassa.
Lammin maalauksissa toistuu myös pieni poika tulevaisuuteen tähyten.
Myöhäisissä maalauksissa henkilöt kääntävät katsojalle selkänsä, tai keskittyvät omaan maailmaansa ottamatta kontaktia ympäristöönsä.
Salon näyttelyn asiantuntija-apuna on toiminut Ilkka Lammin sisar Katri Kalijärvi.
MT
Ilkka Lammi ja menneisyyden kaiku. Salon taidemuseo,Veturitalli.
Näyttely avoinna 5.1.2014 asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
