Suomenhevos-kasvatus kriisin partaalla
Suomenhevosia on astutettu tänä vuonna 18 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Lämminverisillä ravihevosilla astutusmäärät pienenivät yhdeksän prosenttia.
Myös ratsuhevosia kasvatetaan entistä vähemmän. Astutettujen ratsutammojen määrä laski viime vuodesta 16,5 prosenttia ja ponien 25 prosenttia.
Luvut perustuvat Suomen Hippos ry:n alustaviin astutustilastoihin tältä vuodelta.
Suomenhevosia syntyy ensi vuonna vähiten 40 vuoteen, uutisoi Hevosurheilu-lehti viikko sitten (15.11.). Varsojen määrä jää alle tuhannen.
Hevoset eivät lopu Suomesta, vaikka kasvatus hiipuukin. Niitä voi tuoda muualta. Paitsi suomenhevosia.
”En sano, että suomenhevonen on kriisissä, mutta lähellä sitä. Tilanne on vakava. Nyt on viimeinen hetki alkaa tehdä jotain”, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää sanoo.
”Toista tällaista vuotta suomenhevonen ei kestä, ainakaan hyvin.”
Mäenpään mukaan nyt pitää kriittisesti arvioida, mitä kasvatuksen hyväksi voidaan tehdä.
”Yhteiskunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa astutusmääriin eniten. Reaktio on sama kuin 1990-luvun laman aikana.”
Mäenpää löytää muita syitä astutusmäärien laskuun ravikilpailupolitiikasta ja ensi vuonna voimaan tulevissa tiukennetuista tallimääräyksistä.
”Yksi tärkeä asia on, että suomenhevoselle löytyy uusia omistajia. Kasvatus ei elvy, ellei uusia omistajia löydy.”
Myös Suomenhevosliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Ryynänen nostaa yleisen taloudellisen tilanteen astutusmäärien hiipumisen syyksi.
”Yhteiskunnan muuttuminen on ollut suomenhevoselle vastaista pidemmän aikaa. Se on pitänyt sitkeästi pintansa. Määrä olisi voinut laskea aiemmin ja rajummin.”
Tiukentuneet tallimääräykset vaikuttavat hänen mukaansa selvästi astutusmääriin
”Onko hevosen pitäminen maaseudulla tullut vaikeammaksi?” Ryynänen pohtii.
Tieverkostot muuttuvat ja teille ajetaan mursketta, mikä vaikeuttaa valmentamista, hän mainitsee.
Ravikilpailupolitiikka, kansainvälisen yhteistyön puuttuminen kilpailutoiminnassa ja Kuninkuusravien alhainen palkintotaso, Ryynänen luettelee kasvatuksen alamäen syitä.
Hän penää kovapalkintoisten ravien jakamista nykyistä tasaisemmin raviradoille. Vermossa ajetaan joka keskiviikko Toto 65 -ravit ja paljon Toto 75 -raveja, joissa jaetaan parhaat palkinnot.
Toto 65 -raveissa suomenhevossarjojen osuus on vain 20 prosenttia, Ryynänen laskeskelee.
Korkeiden palkintojen ravien jakaminen maakuntien radoille piristäisi raviurheilua. Mahdollisimman laaja harrastajapohja olisi kaikkien etu, Ryynänen sanoo.
Pitkät kilpailumatkat uuvuttavat maakuntien raviharrastajia.
Hän toivoo, että Ruotsin kylmäverilähdöt aukeaisivat suomenhevosille. Se lisäisi kilpailumahdollisuuksia etenkin pohjoisessa.
”Myös meidän pitää pystyä tarjoamaan kiinnostavia kilpailumahdollisuuksia muiden pohjoismaiden kylmäverisille.”
Kuninkuusravit on hieno tapahtuma, mutta sen palkintotasoa pitäisi nostaa, Ryynänen sanoo.
Suomenhevonen ansaitsisi pärjätä paremmin kilpailussa tuontiratsujen kanssa, hän huomauttaa.
Suomenhevosen monipuolisuutta ei ole hänen mielestään onnistuttu tuomaan esiin. ”Samalla hevosella voi käydä ratsastustunnilla, raveissa, vetokisoissa ja ajaa valjakkoajoa.”
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
