Saaristo odottaa matkailijoita ‒ satamien palvelut kohenevat ja viipymät pitenevät, kun liikkuminen kallistuu

Kasnäsin kylpylähotellia johtaa perustajan miniä Tanja Liljeqvist, jonka takana näkyvät kalanjalostuslaitos ja uusi ravintolarakennus. Kuva: Eija Mansikkamäki

Kotimaan matkailussa yksi viime kesien voittajista on ollut saaristo. Varsinais-Suomessa Saariston rengastien kävijämäärät ovat kasvaneet, pyöräilijöiden joukko suurentunut ja osaan merellisistä kohteista pääsee veneen lisäksi myös autolla.

Myös veneilijöiden palveluihin panostetaan, koska kysyntää on ja polttoaineen kallistumisen vuoksi etenkin moottoriveneilijöiden odotetaan pysyvän yhdessä paikassa pidempään.

Kemiönsaaressa on pantu tuulemaan kahdessakin suositussa kohteessa.

Kasnäsin kylpylähotelli sai alkunsa kalankasvatuksesta 1980-luvulla, mutta se on laajentunut 2000-luvulla voimakkaasti matkailuun. Ensin tuli hotelli, kylpylä, venesatama ja viimeisimpinä paikkoja matkailuvaunuille ja täksi kaudeksi uusi kauppa, ravintola, laiturisähköt ja tankkaus.

”Matkailu tänne kasvaa joka vuosi, ja viime vuosina kotimaan matkailu aivan valtavaa vauhtia”, kertoo hotellinjohtaja ja perustajan miniä Tanja Liljeqvist.

Yritys käyttää kaikkeen Högsåran saaren tuulivoimaa, osmoosilla puhdistettua merivettä ja kylpylän ulkoaltaiden vesi lämmitetään läpi vuoden kalalaitoksen hukkalämmöllä. Ravintolan kuha ja lohi tulevat omasta kalanjalostamosta. Kala kasvatetaan kauempana.

Koko konsernin liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa.

”Filosofiamme on, että kaiken ruuan pitää näyttää kauniilta”, Farmor’ Cafen Amanda Enberg sanoo. Ruoka-annosten ja kakkujen kukat ja yrtit poimitaan omasta puutarhasta. Kuva: Eija Mansikkamäki

Kakuistaan ja nykyisin myös lähiruuasta ja pizzoistaan tunnettu Farmor’s Cafe Högsåran saarella on puolestaan saanut täksi kesäksi oman vieraslaiturin vessoineen, suihkuineen ja jäätelökioskeineen.

Laiturin tunnistaa jo kaukaa näkösuojaksi tehdystä ”talorivistä”, jonka mallina ovat olleet länsiruotsalaisen Smögenin kunnan rantamökit. Samaan rantaan tulee lossi.

Asiakkaat käyvät kahvilassa, kävelemässä ja rapsuttelemassa lampaita, yöpyjiä ovat pääasiassa veneilijät.

Amanda Enberg jatkaa äitinsä vuonna 1991 perustamaa yritystä Farmor’s Cafeta. Kuva: Eija Mansikkamäki

Saariston lisäksi myös sisämaassa tapahtuu. Pyöräilyreittejä on putkahdellut eri puolille maata, ja niiden ja sekä autoilu- ja veneilyreittien varsille myös monipuolisia palveluita.

Saimaa on vanhastaan tuttu matkailijoita vetävä vesistö, mutta myös Päijänteen rannoille on tullut tyylikästä ruoka- ja majoitustarjontaa. Esimerkiksi Sysmässä Ilola Inn on valittu nyt kahdesti sisävesien vuoden vierasvenesatamaksi, ja muutkin seudun satamat ovat mukavia retkikohteita myös veneettömille.

Ilola Inn Sysmän Suopellossa Päijänteen rannalla ruokkii, majoittaa ja kylvettää autoilijat ja veneilijät. Kuva: Eija Mansikkamäki