Iäkkäiden paluumuutto maalle yli kaksinkertaistunut
Kuva: Viestilehtien arkistoPaluumuutto maaseudulle lisääntyy. Viime vuonna Suomen maaseutumaisiin kuntiin palasi kaupungeista ja taajaan asutuista kunnista 10 115 maaseudulla syntynyttä, reilu kolmasosa enemmän kuin vuonna 1990.
Huippuvuosi oli 2007, jolloin paluumuuttoja oli 10 264. Taloustilanne näkyy paluumuutoissakin: taantuma tyrehdyttää kuntien väliset muutot, mikä näkyi niin 90-luvun lamassa kuin 2008 alkaneessa talouskriisissä.
Tilastokeskuksen Maaseudun Tulevaisuudelle laskemien tietojen mukaan alle 14-vuotiaiden paluumuuttajien määrä on noussut reilussa 20 vuodessa 11, 15–64-vuotiaiden 35 ja yli 65-vuotiaiden määrä 119 prosenttia.
Tilastokeskus laski kaupungeista ja taajaan asutuista kunnista maaseudulle palaavien muutot.
Paluumuutto ei siis välttämättä tarkoita paluuta synnyinkuntaan, vaan paluuta maaseudulle.
Suhteellisesti eniten paluumuuttajia houkuttelivat maaseutukunnista viime vuonna Tervo, johon palasi 28,8 ihmistä tuhatta asukasta kohden, sekä Valtimo (22,2) ja Utsjoki (21,7). Keskimäärin maaseutukuntiin palasi viime vuonna 12,4 henkeä tuhatta ihmistä kohden.
Pohjoissavolaisen Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas kertoo, että kunnassa on tehty määrätietoisesti töitä paluumuuton eteen.
Facebookissa tavoitellaan nuorta kaartia. Vanhoille tervolaisille lähtee kirje vähintään kerran vuodessa: kerrotaan tonteista, työpaikoista ja muista mahdollisuuksista kunnassa.
Paluumuuton tarkastelu ei anna koko kuvaa kuntien väestökehityksestä: korkeista paluumuuttoluvuista huolimatta kunnasta voi myös muuttaa paljon väkeä pois ja syntyvyys voi olla alhainen.
Tervon väkiluku on pysynyt pitkään noin 1 700:ssa. ”Kuolleisuus on tupla syntyvyyteen verrattuna. Vaatii aktiivista ponnistelua, että väkiluku saadaan pidettyä suurin piirtein ennallaan”, Ristikangas sanoo.
Tervon markkinoinnin painopiste on nuorissa perheissä ja seniorikansalaisissa.
Kärkenä ovat kaavoitetut rantatontit. Hintataso on Ristikankaan mukaan kolmasosan Kuopion järvenrantatonttien tasosta. Markkinoinnissa tukeudutaan isoon naapuriin Kuopioon – siellä on työpaikkoja.
Ristikangas sai viime viikolla kunniamaininnan kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuissa. Hän kiersi viime kesänä mopolla mökkejä ja vei kesäasukkaille lahjoja. Kesäasukkaat ovat potentiaalisia muuttajia, sillä heitä on kontaktit kuntaan.
”Jalkauduin ja jalkaudun taas tänä kesänä mökeille. Näin madalletaan kynnystä tarttua hihasta kiinni.”
Valtimon tuoreen kunnanjohtajan Leena Mustosen mielestä paluumuuton mahdollisuutta pitäisi markkinoida kunnasta lähteneille. Myös mökkiläisille markkinointi otetaan kunnassa työn alle tänä vuonna.
Mustonen arvelee, että Pohjois-Karjalan Valtimolla on hyväksytään muualta tulevat joukkoon, sillä sotien aikana kuntaan tuli paljon siirtoväkeä Karjalasta. Se näkyy välittömyytenä ja yhteisöllisyytenä.
2 500 hengen Valtimolle muutetaan ennen eläkepäiviä, kun elämänkokemusta on jo saatu ja paluu on mahdollista talouden ja perhetilanteen takia.
1 300 asukkaan Utsjoen vt. kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio arvelee, että Suomen ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa merkittävä syy paluumuuttoon on kieli.
”Tämän päivän nuoret saamelaisvanhemmat haluavat antaa omalle lapselleen saamenkielisen kasvuympäristön. Tämä kertoo siitä, että kunnassa ollaan onnistumassa kaksikielisten palveluiden järjestämisessä.”
Myös työttömyys on ollut rajakunnassa pienempi kuin muualla Lapissa. Norjassa on tarjolla töitä opetus-, terveydenhuolto- ja sosiaalialoilla sekä rakentamisessa.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
