Cap-uudistuslykkääntymässä ainakin vuodella
EU on hyväksymässä naudan ruhojen maitohappokäsittelyn. Päätöksen jälkeen amerikkalaista maitohappokäsiteltyä lihaa voidaan myydä Euroopassa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpano on lykkääntymässä ainakin vuodella.
MT:n useasta eri lähteestä saaman tiedon mukaan uutta maatalouspolitiikkaa ei enää ehditä saada käyntiin vuoden 2014 alusta, kuten alunperin suunniteltiin.
Viivästys johtuu EU:n rahoitussovun lykkääntymisestä ja odotettua hitaammasta päätöksenteosta Euroopan parlamentissa.
Virallisesti EU-komissio kuitenkin pitää kiinni alkuperäisestä aikataulusta. Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) on edelleen toiveikas.
”Olen samaa mieltä maatalouskomissaarin kanssa, että aikataulu voi vielä pitää, jos rahoitusratkaisu tulee tammikuussa”, Koskinen sanoi keskiviikkona Brysselissä.
Toistaiseksi komissio on tyrmännyt pyynnöt nykyisten maaseutuohjelmien jatkoajasta, mutta Euroopan parlamentissa odotetaan esitystä siirtymäajan säädöksistä viimeistään maaliskuussa.
Tilatuki jatkuisi entiseen tapaan, vaikka uudistusta ei saataisi voimaan. Hankalampia ovat maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyvät lfa- ja ympäristötuet, joissa viljelijöiden nykyiset sitoumukset umpeutuvat vuoden 2013 lopussa.
Nykyisten sitoumusten pidentäminen esimerkiksi vuodella vaatisi monimutkaista lainsäädäntöä ja erillisen käsittelyn EU-parlamentissa ja maatalousministerien neuvostossa. Lisäksi Suomessa tarvittaisiin lisäbudjetti tukien kansallisen osarahoituksen hoitamiseksi.
Soppaa sekoittaa vielä Etelä-Suomen kansallinen 141-tuki, joka on sekin katkolla vuoden 2013 lopussa. Capin myöhästyminen edellyttäisi, että myös 141:een saataisiin vuoden jatkoaika.
Keskiviikkona ja torstaina Brysselissä kokoontuneet EU-maiden maatalousministerit jatkoivat keskustelua cap-uudistuksen yksityiskohdista. Käytännössä uudistuksen valmistelu on kuitenkin pysähdyksissä, koska EU-maat eivät päässeet viime viikon huippukokouksessaan sopuun unionin tulevasta budjetista.
Turhautumista sekä maatalousministerien että europarlamentaarikkojen keskuudessa on aiheuttanut se, että rahoitushuippukokouksen päätösluonnoksissa mentiin hyvin yksityiskohtaiselle tasolle esimerkiksi viherryttämistoimenpiteiden ja tukikattojen osalta.
”Olisi parempi, jos pääministerit keskittyisivät suuriin linjoihin ja yksityiskohdat jätettäisiin ammattiministereille”, Koskinen huomauttaa.
Maatalousministerit hyväksyivät torstaina kiistellyn naudan ruhojen maitohappokäsittelyn EU:ssa.
Happokäsittelyllä ruhojen pinnalta hävitetään haitallisia taudinaiheuttajia. Menetelmä on yleisesti käytössä varsinkin Yhdysvalloissa. Eurooppalaiset kuluttaja- ja tuottajajärjestöt ovat arvostelleet päätöstä, koska lihan kemiallisen käsittelyn pelätään heikentävän elintarvikehygieniaa ja eurooppalaisten tuotteiden laatuimagoa.
Yleisesti on arvioitu, että EU-maat taipuivat asiassa amerikkalaisten painostukseen tasoittaakseen tietä EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimukselle.
”Tässä on törmätty ristiriitaan elintarvikehygienian ja kauppapolitiikan välillä. EU:lla on ollut ymmärtämystä amerikkalaisten näkemyksille”, Koskinen myöntää.
Ranska, Latvia, Kreikka, Itävalta ja Puola äänestivät vastaan. Suomi pidättäytyi äänestämästä. MT:n tietojen mukaan hallituksella oli kuitenkin valmius äänestää maitohappokäsittelyn puolesta, mikäli sen hyväksyminen olisi jäänyt Suomen kannasta kiinni.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
