Vähemmistöt huomioidaan sittenkin – ministerit Tavio ja Grahn-Laasonen valmistelivat yhteistyössä Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvolinjaukset

Suomen ulkoministeriön rakennus Merikasarmi sinikeltaiseksi valaistuna solidaarisuudesta Ukrainalle 24. helmikuuta 2022. LEHTIKUVA / JUSSI NUKAR.  

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) valmistelivat yhteistyössä ulkoministeriön torstaina julkaiseman Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman toisen osan tasa-arvolinjaukset. He varmistivat, että ne vastaavat Suomen pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista ja tasa-arvolinjaa. Tavio kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa torstaina.

Osiossa todetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon muotoiluin, että Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa muun muassa naisten, tyttöjen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi.

”On tärkeää varmistaa, että myös ukrainalaiset naiset ja tytöt hyötyvät maahan annettavasta tuesta ja osallistuvat laajasti sen käytön suunnitteluun”, todetaan suunnitelmassa.

Tavio päätti kesällä, ettei Suomi liity Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan. Tasa-arvoliittouman kohteisiin kuuluvat muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Päätöksestä nousi syksyllä kohu, jonka jälkimainingeissa hallitus ilmoitti, että jälleenrakennussuunnitelmaan sisällytetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koskeva osio, jonka Tavio ja tasa-arvoasioista vastaava Grahn-Laasonen valmistelevat yhdessä.

”Olen tyytyväinen siihen, että nämä on tehty yhdessä. Sillä tavalla näillä linjauksilla on tietysti koko hallituksen hyväksyntä”, sanoi Tavio torstaina.

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat suurimmat hallituspuolueet.

Tavio sanoi tiedotustilaisuudessa, että yksi vaihtoehto tasa-arvohankkeiden toteutukseen ovat kansalaisjärjestöt paikan päällä. Ukrainalaisille kansalaisjärjestöille suunnattua paikallisen yhteistyön määrärahaa hallinnoi Suomen suurlähetystö Kiovassa.

Suunnitelmassa todetaan, että ukrainalaiset kansalaisjärjestöt ovat pitäneet esillä teemoja, jotka eivät välttämättä aina saa ansaitsemaansa huomiota. Näitä ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeudet, vähemmistöjen oikeudet mukaan lukien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, korruption vastustaminen ja ihmisoikeustilanne.

Tällä hallituskaudella Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja humanitaarisen avun kohdemaa.

”On odotettavissa, että myös Suomeen kohdistuu jatkuvaa painetta edelleen lisätä tukea Ukrainalle aseapu- ja jälleenrakennustarpeiden myötä”, todetaan suunnitelmassa.

Valtaosa Suomen Ukrainalle antamasta tuesta on puolustusmateriaalitukea, mutta tämän lisäksi Suomi tukee Ukrainaa muun muassa kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla.

Kuluvalla hallituskaudella Suomi on varautunut antamaan Ukrainalle humanitaarista apua vuosittain 20 miljoonaa euroa. Ensi vuonna laaditaan erillinen maaohjelma kehitysyhteistyövaroin toteutettavasta yhteistyöstä.

Suomi katsoo, että Ukrainan tukeminen on tarpeellista paitsi Ukrainan tulevaisuuden, myös Suomen ja Euroopan turvallisuuden sekä YK:n peruskirjan kunnioittamisen takia.

Suomen Ukrainassa tekemän kehitysyhteistyön painopisteet ovat oikeusvaltiokehitys, opetus ja koulutus sekä ympäristö.

Jälleenrakentamisessa keskeinen tavoite on siirtymä uusiutuviin luonnonvaroihin, puhtaisiin teknologioihin ja nykyistä parempaan energiatehokkuuteen. Suunnitelman mukaan tarpeet ovat suuret muun muassa siksi, että yli 80 prosenttia Ukrainan asuinrakennuksista on Neuvostoliiton aikaisia. Rakennukset eivät ole energiatehokkaita ja rakentamisessa on yleisesti käytetty asbestia.

Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Ukrainaan valtavan miinaongelman. On arvioitu, että jopa noin 30 prosenttia maan pinta-alasta voi olla miinoitettu tai muiden räjähteiden saastuttama. Miinanraivaus on kallista ja hidasta, joten ongelma on pitkäaikainen.

Ukrainalle tärkeän maatalouden takia miinanraivaus on välttämätöntä. Kansainvälisten selvitysten mukaan kustannusarvio liikkuu kymmenissä miljardeissa.

Suomi tukee miinanraivausta ja ukrainalaisten toimijoiden valmiuksien kehittämistä alalla.

Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman ensimmäinen osa julkaistiin noin vuosi sitten.