Maataloustukien kansallistaminen on saanut EU:n mepit "kirkumaan kauhusta" – Tietyt teemat jakavat meppien mielipiteitä parlamenttiryhmien kesken
Euroopan parlamentissa ei ole yhtä maatalouspuoluetta. Näkemyserot juontavat siitä, mistä mepit ovat kotoisin ja missä valiokunnassa he istuvat.
Kaikissa Euroopan parlamentin poliittisissa ryhmissä on maataloudesta kiinnostuneita meppejä. Uudet parlamentin jäsenet valitaan sunnuntaina EU-vaaleissa. Kuva: Laura KuivalahtiKaikki Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ovat maatalousmyönteisiä ja kannattavat maatalouden suorien tukien jatkamista. Jokaisella poliittisella ryhmällä ja mepillä on kuitenkin sanottavansa siihen, mihin tukia tulisi suunnata.
Europarlamentaarikot eli mepit istuvat Euroopan parlamentin poliittisissa ryhmissä, joita on ollut viime vaalikaudella kahdeksan. Vaalien jälkeen EU-parlamentin rakenne voi muuttua, kun valitut mepit ryhmittyvät uudelleen.
Parlamentilla ei ole yhtä ”maatalouspuoluetta”, vaan kaikki ryhmät osallistuvat aktiivisesti maatalousaiheisiin keskusteluihin. Kaikki EU-ryhmät ovat olleet samaa mieltä siitä, että maatalouden rahoitusta ei tulisi leikata, vaan sen pitäisi säilyä vähintään nykytasolla.
Useat parlamentin ryhmät ovat suhtautuneet Euroopan komission esitykseen unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta kriittisesti.
Suurin ryhmä keskustaoikeistolainen EPP kannattaa markkinalähtöistä maatalouspolitiikkaa. Se pitää komission ehdottamia velvoittavia ympäristötoimenpiteitä liian kunnianhimoisina samaan aikaan, kun maatalouden rahoitusta ollaan aikeissa leikata. EPP painottaa, että viljelijät tekevät jo nyt paljon ilmaston ja ympäristön eteen.
Liberaaliryhmä Alde korostaa innovaatioita ja maatalouden kilpailukyvyn säilyttämistä. Ryhmä on ollut etunenässä vaatimassa jäsenmaille vapaaehtoisia ympäristötoimia, joiden avulla ne voivat edistää ympäristön kannalta hyviä käytäntöjä ilman pakollisuutta.
Alde on arvostellut EU:n maataloustukia. Ryhmä sanookin, että tukia tulisi "pohtia uudelleen". Koska vahvan tukipolitiikan säilyttäminen on ollut osalle Alden mepeistä "ehdoton ei" – toisin kuin Suomesta ryhmään kuuluvalle keskustalle – keskustan mepeillä on ollut ajoittain hankaluuksia yhtyä ryhmän linjauksiin. Alden jyrkkä kanta on kuitenkin pehmentynyt vuosien varrella.
Oikeistosiiven EU-kriittisissä ryhmissä EFDD:ssä ja ENF:ssä maatalouspolitiikan toivotaan siirtyvän nykyistä vahvemmin jäsenmaiden päätäntävaltaan. Oikealla istuva ECR toivoo komissiolta myös mahdollisimman vähän pakottavaa lainsäädäntöä.
Euroopan parlamentin vihreät nojaavat kunnianhimoisiin ympäristö- ja ilmastotoimiin, kun taas vasemmistoryhmä GUE/NGL on nostanut maatalouden tasa-arvon ja eläinten oikeudet kärjekseen.
Sosiaalidemokraattisen S&D:n mielipiteet tulevasta maataloudesta vaihtelevat: osa painottaa EPP:n tapaan markkinalähtöisyyttä, kun taas osa jäsenistä liputtaa nykyistä huomattavasti tehokkaampien ilmasto- ja ympäristötoimien puolesta. Siksi S&D on hajonnut maatalousäänestyksissä kaikista EU-ryhmistä useinten.
Eroja löytyy myös poliittisten ryhmien sisältä. Europarlamentaarikkojen kotimaa sekä vastuuvaliokunta vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä asioita he ajavat. Jos mepillä on maataloustaustaa, se näkyy hänen aktiivisuudessaan osallistua maatalouspolitiikan uudistamiseen.
Tietyt asiat jakavat yksittäisten meppien kantoja erityisen paljon. Kuumia perunoita EU-parlamentissa ovat tukikatto ja maataloustukien tasaaminen sekä niiden kansallistaminen.
Euroopan komissio esittää jäsenmaille tilakohtaista tukikattoa, joka vaihtelisi 60 000 ja 100 000 euron välillä.
Jäsenmaissa, joissa tilakoot ovat perinteisesti suuria, tukikatto on nähty erityisen ongelmallisena. Tukileikkuri on närästänyt erityisesti Itä-Euroopan maiden meppejä, jotka ovat myös toivoneet, että tukia tasattaisiin jatkossa tehokkaammin uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä. Osa mepeistä on pitänyt tukien tasausta kohtuuttomana, sillä maatalouden kustannustaso Itä-Euroopassa on alhaisempi kuin Pohjois- tai Länsi-Euroopassa.
Kansallistavaa maatalouspolitiikkaa on kyseenalaistettu ennen kaikkea niissä jäsenmaissa, joissa maan hallinto ei tue maataloutta ja maaseutua tarpeeksi. Silloin tulot EU:sta korostuvat.
”Tukien kansallistaminen on teema, joka on saanut jotkut mepit kirkumaan kauhusta maatalousvaliokunnan kokouksessa”, MT:n parlamenttilähteet kertovat.
Maatalouspolitiikan uudistus saadaan tuskin pakettiin vielä tämän vuoden aikana, sillä neuvottelut EU:n budjetista vuosille 2021–2027 ovat vielä kesken. Jäsenmaat voivat viimeistellä kantansa maataloudesta vasta sen jälkeen, kun linjaus tulevasta rahoituksesta on valmis. Sen jälkeen parlamentti ja neuvosto voivat aloittaa yhteiset neuvottelut.
Myös EU-vaalien jälkeinen asetelma parlamentissa vaikuttaa maatalousuudistuksen valmisteluun. Valmisteluaikataulu riippuu siitä, miten paikat uudessa parlamentissa jakaantuvat.
Jos oikeistosiipi tai vihreät arvot vahvistuvat, yhteisten kompromissien löytäminen EPP:n ja muiden suurten ryhmien kanssa voi olla hankalampaa kuin aikaisemmin, mikä voi siirtää maaliviivaa tuonnemmaksi.
Vaikka viimeisin maatalousvaliokunta on päässyt jo yhteisymmärrykseen maatalouspolitiikan uudistuksesta, uusi kesällä valittava valiokunta saattaa aloittaa raportin valmistelun alusta asti.
Artikkelia varten on haastateltu EU-parlamentin lähteitä.
Lue myös:
Brexit viivyttää EU:n maatalouspolitiikan valmistelua – Vaihtoehtona voi olla pitkä siirtymäkausi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
