MTK haluaa tavoitteen uusiutuvalle energialle
Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikassa pitää päästövähennystavoitteen lisäksi asettaa tavoite myös uusiutuvan energian käytölle. Näin linjaa MTK kannanotossaan, joka koskee komission vihreän kirjan vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksiä.
MTK:n energia-asiamiehen Ilpo Mattilan mukaan EU:n nykyinen järjestelmä on hyvä pohja, joka kannattaa säilyttää. Pelkkä päästövähennys ei MTK:n mielestä ole realistinen tavoite, koska maailmanlaajuisesti kaikkia maita ei saada mukaan päästökauppajärjestelmään.
Nykyisten tukien karsimista ja siirtymistä yhteen ohjauskeinoon on vaatinut Elinkeinoelämän keskusliitto. Ohjauskeino pitäisi olla EK:n mielestä päästökauppa tai muu markkinaehtoinen järjestelmä.
MTK suhtautuu epäilevästi lainsäädännön ja tukijärjestelmien yhtenäistämiseen EU-tasolla. Järjestö pitää välttämättömänä, että jäsenmaiden erilaisuus otetaan huomioon ja että tukimekanismeissa säilytetään riittävä kansallinen päätösvalta.
Energiaomavaraisuuden parantamisessa tarvitaan MTK:n mukaan kestävää ja innovatiivista uusiutuvan energian tuotantoa ja energiaratkaisuja.
Energiajärjestelmiä kehitettäessä tulee ottaa huomioon hajautetun energiantuotannon tarpeet ja mahdollisuudet, joilla on kiinteä yhteys uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen.
Erillisen energiatehokkuusvaatimuksen asettamista MTK ei pidä tarkoituksenmukaisena, sillä energiatehokkuus todennäköisesti paranee jo olemassa olevien toimenpiteiden ja markkinamekanismien kautta.
Päästövähennystavoitteessa pitää ottaa huomioon, että EU:n osuus päästöistä on maailmassa vain 11 prosenttia. Hyvin kunnianhimoinen tavoite vaarantaisi EU:n kilpailukyvyn, mutta olisi maailmanlaajuisten päästöjen vähentämisessä kustannustehoton. Riskinä olisi tuotannon siirtyminen kolmansiin maihin ja siitä aiheutuva hiilivuoto.
Suomen ei pidä MTK:n mielestä nostaa niin sanottua Lulucf-sektoria esille EU:n ilmastotavoitteita koskevassa keskustelussa. Sektoriin luetaan maankäyttö ja metsätalous.
Rakentamisen, pellonraivauksen ja turvetuotannon vuoksi Suomen metsien pinta-ala vähenee, ja Kioto II:n mukaan Suomi joutuu maksamaan tästä, vaikka samaan aikaan metsien puustomäärän kasvu sitoo lähes kymmenkertaisen määrän hiilidioksidia.
MTK vaatii, että metsäkadosta aiheutuva lisätaakka korvataan Suomelle täysimääräisesti.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
