Piirinuohoojista tuli yrittäjiä heinäkuun alussa: ”Taksoja ei voi korottaa määrättömästi, koska ihmiset ovat hintatietoisia ja he voivat soittaa toiselle nuohoojalle”

Kiinteistönomistajat vastaavat nuohouksen tilaamisesta itse, kun nuohous vapautettiin vuoden alussa kilpailulle. Timo Nyrhinen kapuaa nuohoamaan Ylistaron Alapään nuorisoseurantalon katolle. Kuva: Johannes Tervo

Kiinteistönomistajat vastaavat nuohouksen tilaamisesta itse, kun nuohous vapautettiin vuoden alussa kilpailulle. Piirinuohousjärjestelmä päättyi siirtymäajan jälkeen koko Suomessa kesäkuun lopussa.

Uudistus liittyi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteisiin karsia kuntien tehtäviä, purkaa normeja ja lisätä kilpailua. Nuohous oli vapautettu yhdeksän pelastuslaitoksen alueella jo aiemmin joko kokonaan tai osittain kilpailulle.

Sisäministeriön pelastusosaston yli-insinöörin Jaana Rajakon mukaan vanhat piirinuohoojat ovat pääosin jatkaneet toimintaansa kuten ennenkin. Paikkakuntakohtaisia eroja on, mutta sisäministeriön tietojen perusteella nuohouspalveluja on hyvin saatavilla koko maassa.

”Nuohouksen vapauttaminen kilpailulle ei ole aiheuttanut samanlaista kritiikkiä kuin uusi taksilaki”, Rajakko sanoo.

Lakimuutos ei ole juuri vaikuttanut nuohoojan työn arkeen Etelä-Pohjanmaan Ylistarossa. Timo Nyrhinen on käytännössä ainoa yrittäjä, joka kiertää nuohoamassa Seinäjokeen kuuluvassa pitäjässä.

”En mielelläni lähde Ylistaron ulkopuolelle työkeikalle.”

Kuva: Jukka Pasonen

Nuohousalalle on perustettu 40 uutta yritystä tämän vuoden alkupuoliskolla. Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtajan Hannu Murtokareen mukaan uusista yrittäjistä valtaosa on alalla jo toimineita nuohoustyöntekijöitä.

Rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin 15 prosenttia liittyy tulisijoihin ja hormeihin. Niistä nuohouksen puutteen aiheuttamia nokipaloja on noin kolmasosa eli vuosittain keskimäärin kolmesataa. Tulisijojen ja hormien vaurioista aiheutuneita tulipaloja on vuosittain alle sata.

Nuohousuudistuksen vaikutuksia paloturvallisuuteen voidaan arvioida vasta kolmen vuoden päästä. Nuohouspalvelut on järjestetty ilman piirinuohousta pisimpään Itä-Uudellamaalla, vuodesta 2011 lähtien.

”Muutos palvelujen järjestämistavassa ei lisännyt vuosittaisten nokipalojen lukumääriä Itä-Uudellamaalla”, Rajakko painottaa.

Diplomi-insinöör i Perttu Leppäsen tuoreen väitöskirjan mukaan metallisavupiiput ovat aiheuttaneet Suomessa tulipaloja moninkertaisesti verrattuna perinteisiin tiilipiippuihin. Vain kymmenesosa kaikista piipuista on metallisia.

Murtokareen mukaan metallisten savupiippujen aiheuttamat vahingot ovat onneksi vähentyneet viime vuosina.

”Paljolti kyse siitä, että amatöörit ovat asentaneet entistä harvemmin metallisavupiippuja. Jos piipun hankkii itsenäisesti, on tarkasti katsottava, että tulisija ja piippu ovat oikeanlainen laitepari. Savupiipun tulee kestää tulisijan aiheuttama lämpörasitus.”

Timo Nyrhisen isä on aikanaan valanut hehkulampun lasiin nuohousharjan kuulan. Kuva: Johannes Tervo

Pelastuslaitoksen määrittelemä nuohoustaksa on poistunut käytöstä. Maaseudulla on pelätty, että uudistuksen takia nuohoojat eivät viitsi enää tulla syrjäisempiin taloihin tai hinnat kohoavat pilviin.

Pelastuslaitokset ohjeistavat, että syrjäseudulla naapurien kannattaa tilata nuohooja useampaan taloon kerralla. Silloin hintakin on Rajakon mukaan todennäköisesti alempi, kun kilometrikorvaukset voidaan jakaa naapurien kesken.

”Nuohousyrittäjänkin on kiinnostavampaa lähteä nuohoamaan pitkän matkan päähän viittä taloa kuin yhtä”, Rajakko sanoo.

Timo Nyrhinen kertoo, että hän on nostanut uudistuksen myötä maltillisesti nuohoustaksaa Ylistarossa.

”Taksoja ei voi kuitenkaan korottaa määrättömästi, koska ihmiset ovat hintatietoisia ja he voivat soittaa toiselle nuohoojalle”, Nyrhinen muistuttaa.

Timo Nyrhinen kertoo, että hän on nostanut uudistuksen myötä maltillisesti nuohoustaksaa Ylistarossa. Kuvassa hän tutkii öljypannua Ylistaron Alapään nuorisoseurantalossa. Kuva: Johannes Tervo

Murtokare kantaa huolta siitä, muistavatko kiinteistönomistajat huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

”Uuden systeemin myötä asiakkaan oma vastuu nuohouksesta korostuu ehkä aiempaa enemmän. Tämä on jatkuvaa valistusta ja neuvontaa kuluttajien suuntaan”, Murtokare tuumii.

Nuohouksesta huolehtiminen ja nuohoojan tilaaminen ovat olleet kiinteistönomistajan vastuulla vuodesta 1999.

”Käytännössä piirinuohooja on kuitenkin tarjonnut suoraan palvelua asukkaille, mikä on saattanut vääristää vähän vastuuta”, Jaana Rajakko sanoo.